Maastokohteita Muuruvedellä

Maanmittauslaitos on lisännyt Paikkatietoikkunaan erilaisia kohteita Maastotietokannasta.
Tässä on valikoimaa näistä karttaupotuksina.

Ohje

Kartalla on neljä karttatasoa, ylimpänä kyseinen kohde paikkamerkkeinä.
Saat karttatasoja pois ja edelleen näkyviin oikealta ylhäältä, alasvetovalikosta.
Karttaa voit liikuttaa ja zoomata – Kohteet näkyvät niille soveltuvalla mittakaavatasolla.


Lähteet


Kallioalueet


Suot


Niityt


Korkeuskäyrä


Palautetta artikkelin sisällöstä

Jos sinulla on jotain perinne- tai muuta tietoa kartalla olevista kohteista, otamme sitä mielellämme vastaan ja liitämme tänne.
Tiedot voi kertoa palautesivulla olevalla lomakkeella:

Aarne Hagman

Kuikat syksyisellä Karhonselällä

Vaikka suurin osa vesilinnuista on jo lähtenyt muuttomatkalle täältä Savon korkeudelta, ovat kuikat ja joutsenet vielä pitkän aikaa paikalla kasvattamassa poikasiaan ja tankkaamassa muuttomatkaa varten.  On hienoa seurata, kuinka aamuisin kuikkalaivue lipuu majesteettisen rauhallisesti keskellä peilityyntä järven selkää. Kun päivä ehtii pidemmälle, alkaa ahkera ruokailu ja juuri näkyvissä ollut kuikka häviää pitkäksi aikaa sukelluksiin. Kuikat ovat mestarisukeltajia; ne pystyvät olemaan veden alla 3-5 minuuttia, etenemään 500-800 metriä ja sukeltamaan jopa 30 metrin syvyyteen.

Katso Jukka Juutilaisen ottamat kuvat kuikista Karhonselällä Matikkasalmen suulla.

Kuikat aamuisella Karhonselällä 1.9.2015. Kuva Jukka Juutilainen.
Kuikat sumuisena aamuna 2.9.2020. Kuva Jukka Juutilainen.
Kuikka muikku suussa 10.8.2020, kuva Jukka Juutilainen. Etualalle on kuvaan osunut selkälokki.

Kuikat saapuvat keväällä heti jäidenlähdön jälkeen ja viipyvät syys-lokakuuhun asti. Keväällä ja kesällä yli järvenselän kantautuvaa maagista kuikka -huutoa ei enää syksyisin kuulu.  Kuikka on kaakkurin ohella vanhimpia alkulintujamme ja siksi siitä on kansanperinteessä monia myyttejä ja mystisiä tarinoita.

 Kuikka, yksi kauneimpia vesilintujamme, on Pohjois-Savon maakuntalintu. Kuikka -lintujen kanta on onneksi elinvoimainen. Tosin täällä Nilsiän reitilläkin yli metrin vaihteleva veden pinnan korkeus voi häiritä pesintää. Kuikasta on julkaistu paljon tietoa eri lähteissä, tässä muutamia linkkejä:

Kuikka keväisessä asussa Karhonvedellä 25.4.2021, kuva Jukka Juutilainen

Kiitos Kotiseutupäivään osallistumisesta!

Kotiseutupäivä Muuruvedellä lauantaina 17.7.2021

Lämmin kiitos kaikille Kotiseutupäivään osallistuneille!

Oli ilo huomata, että kotiseutuhistoria kiinnostaa näin monia ihmisiä. Se kannustaa meitä jatkamaan kotiseudun historian ja kulttuuriperinnön vaalimisessa. Suuri kiitos myös Muuruveden Kyläyhdistykselle, Jyskeelle ja Eläkeliiton Muuruveden yhdistykselle ja muille toimijoille tapahtuman järjestämisestä! Kaikki artikkelin kuvat on ottanut Maila Lonkila.

Kotiseutupäivän kävelykierrokselle osallistujat

Aloitimme päivän opastetulla kävelykierroksella kirkon parkkipaikalta Kotiseutupolun ensimmäisen taulun luota ja jatkoimme keskustaan toisen taulun luo. Oppaina toimivat Kalevi Hakkarainen, Jaakko Korhonen ja Anna Koivukoski.

Kotiseutupolun oppaat vasemmasta reunasta alkaen; Kalevi Hakkarainen, Jaakko Korhonen ja Anna Koivukoski
Juhlaväki saapumassa Kylätalolle

Kylätalolle saavuttuamme ohjelmassa oli ensin ruokailu. Jari Korhonen oli valmistanut maukkaan lohisopan ja Kaija Heikkinen leiponut sekä ruis- että vaalean leivän. Ruokailun jälkeen esiteltiin Kotiseutupolku ja sen työryhmä.

Kotiseutupolun työryhmä vasemmalta: Jussi Kokkarinen, Anna Koivukoski, Erkki Luukkonen ja Martti Kukkonen ja takana Jaakko Korhonen . Kuvasta puuttuvat Kalevi Hämäläinen, Jukka Nykänen ja Sulo Norberg sekä hankkeen alulle panijat Niilo Lintunen ja Mikko Huhtala.

Kylätalolla vieraita viihdyttivät Soitinyhtye Savonian pelimannit Seppo Konosen johdolla ja kuultiinpa heidän esittämänsä kantaesitys Ylä-Pieksän valssista. Toini Heikkinen esitti äitinsä, västinniemeläisen Alma Holopaisen kotiseutu-henkisiä runoja. Arja Koistinen esitteli Tuukkalan muinaispuvussa omaansa sekä vieraiden kansallispukuja ja kansallispukujen historiaa. Lopuksi muistelimme yhdessä kylän vanhoja rakennuksia ja niissä asuneiden ihmisten tarinoita.

Päivän lopuksi kävelimme yhdessä satamaan Kotiseutupolun kolmannen taulun luo. Kotiseutupolku on vihdoin kahden vuoden työn tuloksena avattu!

Syksyn ja talven aikana jatkamme kahden viimeisen taulun parissa ja ensi kesäksi saamme toivottavasti Putaansaaren ja Kauniskankaan taulut valmiiksi. Jos sinulla on tietoa näiden alueiden historiasta ja tarinoista, ilmoittaudu mukaan alla olevalla palautelomakkeella.

Meteori pudonnut Salmijärveen

Tämä ei ole aivan tuore uutinen, mutta muuten todella mielenkiintoinen ja lisäselvittämistä kaipaava asia.

Sanomalalehti Ilkka: 17.11.1945

Tietokirjailija Ilpo Lagerstedt lähetti meille tiedon tästä löytämästään pienestä uutisesta, joka oli julkaistu sanomalehti Ilkassa 17.11.1945.
Hän on kerännyt vanhoista lehdistä uutisia eri taivaanilmiöistä ja tässä yhteydessä löysi tämän. Kansalliskirjaston digiarkistosta tällainen systemaattinen etsiminen hakusanoilla on nykyisin mahdollista
Lagerstedt on julkaissut aiheesta kirjan “Aaveraketteja ja muita taivaanilmiöitä” vuonna 2011.

Uutisesta

Uutisessa käytetään sanaa “meteori” eli on paikallaan selvittää, mitä sillä tarkoitetaan.
Aurinkokunnassa liikkuu varsinaisten planeettojen, niitä kiertävien kuiden, komeettojen ja asteroidien lisäksi lukematon määrä erilaisia isompia ja pienempiä kappaleita.
Silloin tällöin niiden rata sivuaa Maan rataa ja silloin törmäys maahan on mahdollinen. Pienet kappaleet palavat “tähdenlentoina” (Wikipedia) maapallon ilmakehässä. Jos kappale on tarpeeksi suuri eikä tuhodu kokonaan ilmakehässä, se tömähtää valtavalla nopeudella meteoriittina maan pinnalle. Se voi hajota myös useammaksi pienemmäksi kappaleeksi. Tämmöisestä lienee tässäkin kysymys.
Suuret meteoriitit tekevät törmätessään kraatterin. Maapallon historian aikana, vuosimiljoonien kuluessa maapallolle on törmännyt lukuisia isoja meteoriitteja ja niiden törmäys on aiheuttanut suurtakin tuhoa.
Suomestakin on löydetty useita meteoriittikraattereita, joista kuuluisin on Lappajärvi.
Muuruvettä lähin törmäyksen merkki löytyy Suvasveden pohjasta.

Jos asia kiinnostaa enemmän, tutusta näihin artikkeleihin:

Jatkoselvitykset

Alustavia kyselyjä siitä, onko tästä uutisesta olemassa jotain perinnetietoa on tehty.
Siksi olisi mukava, jos sinulla olisi tietoa tästä asiasta.
Voit lähettää tiedot sivuilta löytyvän palautelomakkeen kautta, Muuruveden Facebook- sivulla tai ottamalla yhteyttä johonkin henkilöön, joka sitten voi välittää tiedot edelleen tähän artikkeliin liitettäväksi.

Salmijärvet kartalla; Paikkatietokkuna; Maanmittauslaitos

Aarne Hagman


Palautetta

Hannu Soininen:
Isä kertoi joskus sanoma lehdessä ( olisiko ollut Savon Sanomat ) olleen uutisen ” Västinniemen Salmijärveen tipahti meteoriitti”.

Jukka Nykänen:
Kyllä tästä on tieto olemassa. Olen jutellut muutaman aikalaisen kanssa asiasta ja he muistivat ison avannon josta jopa pilkkiä kuulemma kokeiltiin.

Jouko Tiihonen:
Siinä olisi oiva kohde kokeilla, tarttuisiko magneettiin mitään.

Kallan kauppa

Kallan kauppa, aluksi Muuruveden Osuusliike Työkansan myymälä, muuttui sittemmin Osuusliike Kallaksi.

Tässä muutamia kuvia Kallan kaupasta:

Osuusliike Kallan kauppa 1950. Tunnistatko kuvan henkilöitä? Työväen arkisto, kuvaaja tuntematon
Osuusliike Kalla ja myymälänhoitaja Veli Hytönen. Työväen arkisto, kuvaaja tuntematon
Sisäkuva Kallan Kaupasta, ketähän kuvassa mahtaa olla? Tiskin takana myymälänhoitaja Veli Hytönen. Kuvaaja tuntematon, Työväen arkisto

Kylän keskusta silloin ennen

Tältä näytti kylän keskusta 1970-80 -luvuilla Jukka Nykäsen ottamissa valokuvissa:

Näkymä kaupalta 1980-luvulla, edessä oikealla Jussin kulman kauppa, takana Apteekin talo ja sen matalammassa osassa Säästöpankki ja Muuruska-baari. Kuva Jukka Nykänen
Kylän keskusta n. 1980, kuvaaja Jukka Nykänen
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Ilmakuva-Jukka-Nykanen-n.1970.jpg
Ilmakuva kylästä n. 1970, Osuuskaupan takana näkyy punainen puhelinkeskuksen talo. Valokuva Jukka Nykänen

Muita kuvia:

Kekäläisen/Tikkasen kauppa 1980 ennnen purkamista, kuva Erkki Luukkonen
Näkymä Säästöpankin/Apteekin talon pihasta Kekäläisen kaupalle päin. Kuvassa näkyvät myös vielä Kekäläisen varastot. kuvaaja Helvi Korhonen, Kotiseutumuseon kokoelmat
Uusi kauppaTerhon tori jo takana ja vanhan kaupan purku
Uusi kauppa Terhon tori jo takana ja vanhaa kauppaa puretaan, kuvaaja tuntematon, kotiseutumuseon kokoelmat
Säsätöpankin talo, kuvaaja tuntematon, Kotiseutumuseon kokoelmat
Apteekin talo talvella, kuvaaja tuntematon, Kotiseutumuseon kokoelmat

Vanhojen koulujen vaiheita

Vanhin koulurakennus, (alla olevassa kuvassa vaalea rakennus) rakennettiin talkoilla ja se valmistui 20.9.1889 ja aloitti yläkansakouluna 7.10.1889. Kun oppilasmäärät kasvoivat rakennettiin rakennusmestari K.A. Honkavaaran suunnittelema toinen koulurakennus, joka valmistui 1909 ja alakansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1922.

Sen jälkeen kun nykyinen koulurakennus Oppipolun päässä valmistui 1954, vanhimmassa koulurakennuksessa toimivat Muuruveden kunnan vuokralaisina mm. seuraavat yritykset ja yhteisöt:

  • Savon Voima 1957-1962
  • Helvi Korhosen Kukkakauppa 1956-1962
  • Muuruveden kunnallinen keskikoulu 1963-1973
  • Juankosken kunnan kansalaisopiston työtila, mm. veneen rakennuskurssi
  • Kyläkirjasto ja Kyläyhdistyksen toimintatupa; kankaan ja mattojen kudontaa
  • Taiteilijaseuran työtila

Nykyään molemmat vanhat koulurakennukset ovat yksityisomistuksessa.

Vanhat koulut, edessä näkyy Kallan kaupan hevospuomi. Kuvaaja tuntematon, Kotiseutumuseon kokoelmat
Osuuskuntien talon harjannostajaiset 19.9.1953
Osuuskaupan ja Osuuskassan talo, kuvakaappaus Ylen elävä arkisto
Koululaiset pyörineen Osuuskapan edessä, kuvaaja tuntematon, Kotiseutumuseon kokoelmat

Osuuskassa

Keisarillisen senaatin talousosasto hyväksyi Muuruveden Osuuskassan säännöt 15.10.1903. Maamiessseurassa päättettiin perustaa Osuuskassa vähävaraisten maamiesten luottolaitokseksi Pellervo-seuran neuvojan agronomi J.G. Laguksen esitelmän perusteella. Muuruveden Osuuskassa oli maamme ensimmäinen Osuuskassa.

Osuuskassan 10-v historiikki 1.sivu, Kotiseutumuseon kokoelmat

Osuuskassan hallitukseen vuosina 1904-1905 kuuluivat kuvassa olevat henkilöt. Takarivi vasemmalta poliisikonst. Tatu Kortelainen, mv Olli Kekäläinen /(Vääränm), mv Augusti Räsänen, nahkuri Janne Jokela, puuseppä Pekka Parviainen. Keskirivi vasemmalta opettaja Juho Vihtor Toivanen, kauppias Juho Kivelä(Michailoff), mv O.P. Zitting, mv Juho Zitting, mv Antti Oskar Miettinen. Eturivi vasemmalta kauppias Emil Lappalainen, kanttori J.V. Eriksson, kivimies Juho Pekka Vartiainen, agronomi Olli Vartiainen.

Osuuskassan hallitus 1904-1905, kuvaaja tuntematon, Kotiseutumuseon kokoelmat

Aluksi Osuuskassa toimi Alatalossa ja sittemmin J.V- Erikssonin, A.O. Miettisen ja Kalle Rissasen asunnoissa, kunnes 1920 Osuuskassa hankki omistukseensa kauppias Lappalaisen vanhan kauppakartanon.

Osuuskassan edessä Tauno Mertanen ja Erkki Korhonen n. 40-luvun lopussa, kuvaaja tuntematon, Kotiseutumuseon kokoelmat
Osuuskassan talo, kuvaaja Erkki Luukkonen, Kotiseutumuseon kokoelmat

Kun Osuuskuntien talo valmistui kylän keskustaan 1954, muutti Osuuskassa sinne. Sodan jälkeisiä kassanhoitajia ja pankinjohtajia olivat mm. Lauri Auvinen, Antti Ronkainen ja Erkki Häkkinen. Vuodesta 1970 Osuuskassat muuttuivat Osuuspankiksi ja Koillis-Savon Osuuspankit yhdistyivät. Osuuspankin Muuruveden konttorin toiminnot siirtyivät Juankosken Osuuspankkiin vuonna.

Työväentalo ja Muuruveden kirkonkylän työväen yhdistys

Muuruveden Työväenyhdistys ry perustettiin 1900-luvun alussa. Yhdistykseen kuului eri alojen ammattimiehiä sekä maataloissa ja puutavaran uitossa ja käsittelyssä työskennelleitä ihmisiä. Työväen yhdistyksen oma talo valmistui jo ennen Nuorisoseurantaloa. Toimintaan kuuluivat kokoukset, juhlat ja iltamat sekä näytelmäpiiri. Yhteistyö Nuorisoseuran kanssa oli sopuisaa ja samalla lipulla pääsi sekä Työväen yhdistyksen että Nuorisoseuran Juhannusjuhliin.

Työväen talo vuonna 1910,, kuvaaja tuntematon; Finna-arkistot
Työväentalo vuonna 1985 ennen purkamista. Kuva Jukka Nykänen

Kotiseutupäivä Muuruvedellä lauantaina 17.7.2021 klo 10-16

Tervetuloa Kotiseutupolun avajaistapahtumaan! Muistatko vielä miltä kylän raitti näytti 50-luvulla?

Kekäläisen/Tikkasen kauppa ennen purkamista 1980-luvulla. Kuva Erkki Luukkonen

KOTISEUTUPÄIVÄN OHJELMA

  • Klo 10 kokoontuminen kirkon parkkipaikalle, Kotiseutupolun 1. taulun luo, josta opastettu kävely kotiseutupolkua pitkin kylän keskustan kautta Kylätalolle.
  • Liukuva lounas Kylätalolla klo 11 – 12.30, hinta 10 Euroa. Ilmoittautuminen ruokailuun viimeistään 10.7.2021 Eijalle numeroon 0405527859 tai Tuulalle 0400915442

Ohjelmassa Kylätalolla klo 12.30 alkaen

  • Kotiseutupolun ja työryhmän esittely
  • Soitinyhtye Savonian pelimannit
  • Toini Heikkinen esittää äitinsä, västinniemeläisen Alma Holopaisen runoja
  • yhteistä kylän tarinoiden muistelua
  • Arja Koistinen esittelee kansallispukuja

Klo 14.30 Opastettu Kävely Satamaan, jossa Kotiseutupolun 3. taulun esittely

  • satamakahvila Murusta kahvia ja virvokkeita pikkurahalla

Tule tuulettamaan kansallispukuasi!

Tapahtuman järjestävät Muuruveden Kotiseutuyhdistys, Muuruveden Kyläyhdistys, Muuruveden Jyske sekä Eläkeliiton Muuruveden yhdistys yhteistyössä.

Kotipaikkani historiallisessa ilmakuvassa v 1950

Maanmittauslaitos julkaisi historiallisten ilmakuvien arkiston kansalaisten, yritysten ja organisaatioiden käyttöön 1.6.2021. Ilmakuvat ovat katsottavissa Paikkatietoikkunassa ja sieltä niitä saa myös ottaa käyttöön ja julkaista nettisivuilla.
Etsin, miltä vuosilta löytyy ilmakuvia kotipaikaltani eli Muuruveden Maatalouskoululta: löytyi kuva vuodelta 1950, joka sopi tähän tarkasteltavaksi.
Tuolloinhan siellä oli maamieskoulu ja kotitalouskoulu.
Tässä tutkin tuota ilmakuvaa ja kerron siinä näkyvistä rakennuksista, pihapiiristä ja alueesta laajemminkin.
Juuri tuolta vuodelta minä en luonnollisesti muista mitään, mutta 1953- vuodesta eteenpäin jo jotakin.

Kuvat ovat kuvakaappauksia Paikkatietoikkunasta ja niiden yläpuolella on linkki siellä olevaan vastaavaan karttanäkymään. Siinä voi katsella vanhaa ja uusinta ilmakuvaa vaihtokuvina sekä zoomata tarkempaan näkymään.

Ilmakuvat pyrittiin ottamaan aikaisin keväällä, jolloin puissa ei vielä ollut lehtiä. Tämä näkyy näissäkin kuvissa siten, ettei esimerkiksi puutarhassa näy vielä paljonkaan kasveja.

Pihapiiri

Maatalouskoulun pihapiiriä ilmakuvassa v 1950; copyright Maanmittauslaitos: Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston Nimeä CC 4.0 -lisenssi

Lähden kiertämään kuvaa alhaalta myötäpäivään.
Alalaidassa näkyy syntymäkotini, punainen talo, joka on edelleen olemassa. Siinä oli yhdessä vaiheessa, maatalousoppilaitoksen aikaan viinitupa.
Talosta vasemmalle eli sen länsipuolella on kanatarha ja sen vieressä, navetan päädyssä “lavat” eli keittiön kasvimaa.
Puutarhan ympärillä näkyvät orapihlaja- ja kuusiaidat. Se oli lapsuudessani oli hyvin hoidettu ja monipuolinen.
Päärakennus on navetan pohjoispuolella.
Sen pihapiirissä on asuinrakennus, verstas ja aitta.
Tien toisella puolella erottuu ulkorakennus, jossa oli myös monireikäiset “huussit”. Sen eteläpuolella, tien varressa on sauna.
Nämä kaikki rakennukset muistan varhaislapsuudesta.

Taloa “mäen päällä”, saunasta länteen, johon sitten muistini mukaan muutimme v 1954 ei kuvassa vielä ole. Ei ole myöskään uutta navettaa, joka valmistui v 1953.

Pihapiiriä maalauksessa

Maatalouskoulu; Valokuva ruokalan seinällä olleesta maalauksesta; Maalauksen tekijä ja vuosi ei ole tiedossa. Kuva sain Jaakko Korhoselta.

Lähiseutua

Maatalouskoulun lähialuetta ilmakuvassa v 1950; copyright Maanmittauslaitos: Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston Nimeä CC 4.0 -lisenssi

Tästä laajemmasta kuvasta poimin muutaman, pikkupojan kokemuspiiriin kuuluvan asian:
Maatalouskoulun varsinaisesta pihapiiristä luonaaseen erottuu vanha oppilasasuntola ja sen lähellä ulkorakennus, jonka käytostä minulla on semmoinen hämärä mielikuva, että siellä oli lampaita.
Rannalla näkyy koulun laituri, jossa kävi “Karjalankoski”- laiva.
Putaanjoessa (ylhäällä) näkyvät sen reunoilla uittopuomit ja lahdessa sen suulla tukkeja koottuna lautaksi. Uittoa harrastettiin vielä 1960-luvulla.
Kuvan keskellä näkyy puimala ja sen pohjoispuolella, Polviniityllä lato. Pellot eivät ole vielä salaojitettu.

Kauniskankaan tila

Kauniskankaan pihaa; Kuvan lähde: Muuruveden Maamieskoulusta puutarha- ja maaseutuoppilaitokseen; 90 v historiajulkaisu; 1998

Koulu perustettiin vuonna 1908 Kauniskankaan tilalle.
Tila oli aikoinaan varsinainen kulttuuripaikka, koska Eero Järnefelt perheineen ja muutakin Kuopiosta laivalla tullutta kulttuuriväkeä vietti siellä kesiään. Myös Jean Sibelius kävi tilalla.
Näistä asioista on täällä nämä artikkelit:

Laajempaa kuvaa kylän suuntaan

Muurutvirtaa ja kylää ilmakuvassa v 1950; copyright Maanmittauslaitos: Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston Nimeä CC 4.0 -lisenssi

Kun tämä kuva on vuodelta 1950 ja seuraava ilmakuva vasta vuodelta 1994, jäävät tähän kuvaan pohjautuvat, kansakouluajan muistelut vähille maininnoille.
Muutenkin itse kylän ja siinä tapahtuneiden muutosten tarkempi tutkaileminen vanhoista ilmakuvista vaatisi ihan oman artikkelinsa.

Ennen Muurutvirran sillan valmistumista 1960 kylälle mentiin lossilla. Sen paikka näkyy kuvassa oikealla. Lossille mentiin kunnalliskodin kautta ja virran toisella puolella tie jatkui Kosken-Heikkilän tilan kautta.

Kun zoomaan Paikkatietoikkunan näkymää lähemmäs, huomaan mm seuraavaa:
Sitä kansakoulurakennusta, jossa kouluni kävin, ei kuvassa näy. En tiedä, milloin se rakennettiin. Se koulurakennus, jossa myöhemmin toimi kunnallinen keskikoulu näkyy kyllä.
Ei näy “Osulaa”, Osuuspankin taloa eikä apteekkia.
Risteyksessä näkyy kauppa, joka minun lapsuudessani tunnettiin “Tikkasen kauppana”

Aarne Hagman