Ruskakuvausretkellä 2.10.2020

Ruska oli Muuruvedenkin seudulla parhaimmillaan ja siksikin tein valokuvausretken Lassilan ja Erolan mäille, joista olin saanut tietää hyviä näköaloja aukeavan.
Kiipesin myös Västinmäelle, josta näkyivät minulle jo lapsuudesta tutut paikat.

Artikkelin kuvista ja kartoista

Paikalta on panoraamakuva ja niitä yksittäisiä maisemakuvia, joista panoraama on tehty. Olen tehnyt kuvauspaikasta kartan, jossa näkyy panoraaman kuvaussektori.
Tässä on linkit kuvauspaikkoihin Kansalaisen karttapaikassa:

Artikkeliin upotetut kuvat ja niissä olevat maisemakohteet eivät näy kovinkaan tarkasti. Mobiililaitteella niitä voi suurentaa sormiotteella ja pc:llä ne kannattaa avata hiirellä selaimen uuteen välilehteen ja katsoa niitä suurempana siellä.

Panoraamakuvat ovat samalla linkkejä Flickriin, jossa niitä voi katsella tarkemmin.

Lassilan ja Erolan mäiltä

Mikko Erolan ja Ilkka Parviaisen mukaan mäille näkyy kerrostaloja Kuopiosta ja ne erottaa aamuauringossa paljain silmin. Talojen täytyy olla Taivaanpankolla ja ehkä myös Inkilänmäellä. Ne ovat maisemassa vähän Puijon vasemmalle puolelle. Myös Haapaniemen lämpövoimalan piippu näkyy ja etenkin talvipakkasilla sieltä nouseva savu on helposti havaittavissa. Siilinjärveltä näkyvät Tarinaharjun entinen sairaala ja kirkko. Nekin erottaa aamuisin selkeällä säällä paljain silmin.  

Olin kuvaamassa maisemia iltapäivällä kahden jälkeen, kun aamulla oli ollut taas sumuista. Ajankohta ei ollut paras mahdollinen, koska utua oli edelleen ilmassa ja aurinko paistoi vastaan lounaasta, jolloin kameran linssiin tuli heijastumia.
Pitääpä käydä joskus toiste ja kirkkaalla säällä: Ei nyt varmaan enää tänä syksynä, mutta vaikka sitten jonain kuulaan hehkeänä kevätaamuna.

Luonnollisesti paikkojen asukkaat ovat tietoisia käynneistäni ja heiltä on kuvaamiseen lupa: Näkyyhän kuvissa myös taloja ja hiukan niiden pihapiiriä.

Panoraamakuvan sektori Lassilan mäeltä 2.10.2020; Kartta: Kansalaisen Karttapaikka

Kuvat Lassilasta

Panoraamakuvia on kaksi eri versiota. Ne avautuvat kuvasta Flickriin, jossa niitä voi tutkia suurempana.4

Muuruvesi; Lassilan peltoharju 2.10.2020; panoraama 1 Muuruvesi; Lassilan peltoharju 2.10.2020; panoraama 2
Lassilan mäeltä 2.10.2020
Lassilan mäeltä 2.10.2020

Kuvat Erolasta

Panoraamakuvan sektori Erolan mäeltä 2.10.2020; Kartta: Kansalaisen Karttapaikka
Muuruvesi; Erola 2.10.2020; panoraama
Erolan mäeltä 2.10.2020

Jouko Tiihonen muistelee:
“Kansakoulun kolmannella tai neljännellä luokalla ollessani kuljin tästä ensimmäisen kerran. Varmaankin ollut perjantai, kun koulusta hiihdin kotiin, Pelonniemen koululta ensin tietä pitkin Palosen rantaan, josta sitten mahdollisesti Pelonniemen kierto -laturetken latuja pitkin tai sitten (Palosen etelärannalta alkaen) metsätyön ajouria pitkin kotiin Lähteenkorvantien varteen. Ei sen aikaisilla puusuksilla kantti ottanut jäisen tien pintaan, joten sladissa saattoi välissä mennä – mutta silti oli kiva pitkä lasku”

Tällä omalla retkelläni ajelin järven toiselle puolelle.
Jätin auton Muurutvirran sillan jälkeen parkkiin ja kävelin kuvaamaan sillalta ruskamaisemaa

Muurutvirran sillalta 2.10.2020

Västinmäeltä

Olin katsellut etukäteen kartalta, että Västinmäelle pääsee samannimistä metsätietä pitkin Lautalantien kautta. Viimeinen nousu oli sen verran jyrkkä, että en siitä autolla yrittänyt vaan kävelin huipulle.
Jos ihan tarkkoja ollaan en mennyt sen varsinaisen, karttaan nimellä merkityn Västinmäen päälle – Siis sen mäen, jonne nuoruudessa tuli käveltyä ja kiivettyä Narislahdesta, jonne tulin veneellä.
Valitsin tämän viereisen mäenlaen siksi, että ilmakuvan mukaan siellä on avohakkuu: Niinkuin olikin ja sen kumpareelta hyvät näkymät.

Västinmäki; Panoraamakuvan sektori; Kartta: Kansalaisen karttapaikka

Kukin voi panoraamasta etsiä itselleen tuttuja paikkoja. Hiukan kuvan keskikohdan vasemmalla puolen näkyy Muurutjärven rannalla entisen meijerin rakennuksia ja niistä oikealle Savolanniemi, Muurutvirran suu ja Putaansaaren rannan taloja.
Jos oikein tarkkaan katsoo, niin kaukana horosontissa, vasemmalla olevan keltaisen koivun oikealla puolella erottuu Pisan profiili.

Panoraama Västinmäeltä 2.10.2020
Västinmäeltä 2.10.2020; Maisemaa itään

Yllä olevassa kuvassa pohdin yhdessä Jukka Nykäsen kanssa, mikä on kuvassa kaukana, oikealla näkyvän kellertävän mäen päällä oleva korkea kohde. Jukka sen hoksasi: Luikonlahden kaivostorni siinä näkyy. Akonmäkeäkin honkineen aluksi siihen ajateltiin, mutta kuvan suuntaa tarkemmin tutkittaessa se näkyy tässä kuvassa vasemmalla näkyvien koivun latvojen takana.

Västinmäeltä pohjoiseen 2.10.2020

Anna palautetta ja kommentoi

Olisi mukava tietää, jos näet kuvissa jotain, mitä haluat jakaa muillekin tiedoksi tai haluat muuten kommentoida tämän artikkelin sisältöä.

Aarne Hagman




Vesistö jakoi kunnan kahtia

Muuruveden seutua ortokuvassa; https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/

Ennen Muurutvirran sillan valmistumista (1960) ja vielä sen jälkeenkin kuntalaisten puhekielessä toistuivat termit ”virran tällä puolen” ja ”virran tuolla puolen”.

Itse olen elänyt virran tällä puolen eli Riistaveden, Tuusniemen ja Kaavin kuntiin rajautuneella alueella. Kunnan keskustaajama eli kirkonkylä, Kesämäki, Murtolahti, Pelonniemi, Pieksän Niinimäen jne olivat taas virran tuolla puolen.

Muurutvirta näytti muodostaneen alueellisesti myös vaurauden meridiaanin, ikäänkuin taloudellisen hyvinvoinnin jakoviivan. Virran eteläisempi puoli eli ”tämä puoli” oli pinta-alaltaan paljon pienempi ja sanoisko kaikilta osiltaan köyhempää, kun taas virran tuo puoli oli vaurasta suurine maatiloineen, kartanoineen.

Tältä puolen piti kirkolla käydessä vetää aina kapulaslossilla virran yli ja kotiin palatessa samoin.

Pääelinkeino maatalous kynsi kivisiä ja joskus maaperältään raskaihkoja savimaita. Tätä puolen katsoen virran toinen puoli oli vehmasta lievästi kumpuilevaa kuin mustaan mullan seutua konsanaan.

Kauppa keskittyi pitkälti virran tuolle puolen. Virran tällä puolen oli vain K.P. Kekäläisen kauppa Västinnniemessä ja Muuruveden Osuuskaupan myymälä Pitkämäessä.

Teollista toimintaan tällä puolen harjoitti vain Koiviston valimo Akonpohjassa.

Uitto keskittyi sekin Matikkasalmen tuntumaan ja ylipäätään ”merenkulku” myös sinne virran tuolle puolen. Pari laivalaituria oli tällä puolen. Ne olivat Taivallahdessa ja Akonpohjissa sekä Kauniskankaan (Maasmieskoulu) rannassa.

Maataslouden rakenteessa silmiinpistävä ero oli tilojen koossa. Tälle puolen oli tyypillistä pienet ”hevosvetoiset” tilat paria kolmea suurempaan tilaa lukuunottamastta.

Tämän puolen jalokivi oli kuitenkin Muuruveden maamieskoulu ja alueen kansallisromanttinen kulttuurimaisema. Sehän on innoittanut arvostetuimpia taidemaalareitamme kauneudellaan ja karuudellaan

Jukka Nykänen

Muuruveden mäkiä

Artikkelia päivitetty 25.8.2020

Västinmäki Muurutvirran suulta katsottuna; Aarne Hagman 26.6.2009

Muisteluja ja muita mäkijuttuja

Mikko Erola:
Kaikkein korkeimpien mäkien laelta ei välttämättä ole kaikkein parhaimmat näkymät lähipuustosta johtuen.

Pahkamäestä on huikeat näköalat koillisen ja idän suuntaan, mutta ei niinkään etelään ja länteen. Sieltä näkyy Rautavaaran, Juuan ja myös Juankosken suuntaan. Myös Vuotjärven vesistöä.
Erolan mäeltäkin näkyy Kuopioon, Siilinjärvelle ja Kinahmin suuntaan, mutta vielä avarammat näkymät on naapurista Lassilan Peltoharjulta. Sieltä voi erottaa myös Hiltulanlahden Vanunvuoren. Molemmilta mäiltä erottaa kiikarilla katsoen myös Pellesmäen maston.
Hyviä näköalapaikkoja ovat myös Otramäki Sydänmaassa ja Seppälänmäki Niinimäessä. Toki myös monta muuta mäkeä

Näkymä Erolan mäeltä Siilinjärven suuntaan; Kuva: Mikko Erola

Aarne Hagman:
Kotipaikalta silloiselta Muuruveden maatalouskoululta näkyi kaksi muuta maisemaa korkeampaa kohtaa eli Västinmäki ja Konttimäki.
Sopivalla säällä kotipihalta, “mäen päältä” näkyi myös Pisa.
Kuvaavaa retkeily- ja elinpiirin muotoutumiselle oli se, että Västinmäellä kävin usein, yksin tai porukalla mutta Konttimäellä en ole käynyt kertaakaan.
Västinmäellä käynnin innoittajana toimi siellä ollut kolmiomittaustorni ja sen huipulla ollut kalasääsken pesä. Kerran sinne kiipesin vapisevin polvin vain huomatakseni, että pesään en kuitenkaan nähnyt, kun olisi pitänyt vielä keplotella tornin alatasanteen yläpuolelle: ei riittänyt rohkeus – onneksi järkeä sentään riitti.
Toinen lähiseudun korkeampi mäki, minne olen kiivennyt on Akonmäki. Sen rinteellä olen muistaakseni laskenut suksillakin.

Väinö Hämäläinen:
Kolmannen Konttimäen laella oli myös kolmiomittaustorni.  Torniin nousin monen monta kertaa, yleensä aivan yksin.
Kyllä sydän pamppaili, tikkaat (kolme) kapenivat jatko-osien kohdalta.
Tikkaat päättyivät lavatasanteen kohdalla,  siirtyminen lavalle ja takaisin olikin vaarallisin kohta. Talvella oli rakenteissa lunta ja jäätä, liukkaat hiihtomonojen alla.
Eipä sitä tullut ajatelleeksi, jos vaikka putoaa, kukapa auttaa kun poika yksin on.
Tornista näkyi selkeällä ilmalla torneja ainakin  5-6:lta mäeltä, lisäksi Puijon torni, Pellesmän masto ja Rissalan lentokenttä (pimeällä kiitoradan valot.
Tornin läheisyydessä oli ennen sota-aikaa olleen tornin jäänteitä.

Näkymä Konttimäen tornista etelä-lounas- suuntaan ja komiomittaustorni, jossa näkyy kiipeilijöitä; Kuvausaika 1946-1950; kuvaaja tuntematon; Kuvat saatu Anna Koivukoskelta

Jukka Nykänen:
Akonmäki nousee ylväänä horisontin yläpuolelle. Mäen harjalla on ikivanha mänty, ainakin 400 vuotta vanha ja tietenkin rauhoitettu. Poikosena aina kipusimme se latvaan, jopa istuimme latvassa kuin mikä tahansa lintu. Joskus, tiettävästi 1940-luvulla, puun latvaosa oli myrskyssä katkennut. Vanhempi väki kylällä aina puhui, että tämän hongan latvassa (ennen sen murtumista) olisi ollut jonkinlainen varoitusmerkki lentokoneille. Itse tuota kyllä vähän epäröin, mutta sellainen tarina tuohon honkaan liittyy.


Kerro omia muistoja, “mäkijuttuja” palautelomakkeella:


Kartan tutkimista

Tutkimalla tarkemmin Muuruveden seudun pinnanmuotoja kartalta saa selville mäkien korkeudet – Missä mahtaa olla seutukunnan korkein kohta?

Tässä on käytetty Paikkatietoikkuna- sovellusta. Siellä pystyy maastoprofiili- työkalulla piirtämään viivan jonkin paikan yli ja katsomaan siitä korkeudet.

Tässä alla on kartta alueesta. Siinä voit valita eri karttatasoja. Oletuksena on päällimmäisenä “Rinnevarjostus”, josta saa varsin hyvän kokonaiskuvan pinnanmuodoista.
Kun tutkii asiaa maastokartasta ja vertaa sitä tuohon karttatasoon näkee, missä on alueen korkeinta seutua merenpinnan tasosta lukien: sitä löytyy pohjoisesta, Sydänmaan ja Pellonniemen suunnasta.

Otetaanpa tähän tämmöinen lämmittelytehtävä: Kartalla näkyy luoteen suunnassa nykyisen Kuopion korkein kohta,


Kartasta on otettu kuvankaappauksia, joissa näkyy alueen kartta ja maastoprofiili kartalla näkyvän viivan kohdalta. Mäet ovat tässä alla korkeusjärjestyksessä.
Luvut ovat korkeuksia merenpinnasta. Profiilista näkyy hyvin myös relatiiviset korkeudet eli rinteiden jyrkkyydet.
Kuvissa on linkki Karttapaikkaan.

Mäkiä kartalla maastoprofiilin kera

Pitkämäki 198,4 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Kuva Jukka Nykäseltä; Pitkämäen-Västinniemen nuorisoa viikonloppuretkellä Pitkämäen Laivakivelle v. 1935.
Pahkamäki 195,6 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Halssinmäki 194,1 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Mustikkamäki 187,4 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Honkasenmäki 150,2 m, Korpimäki 172,5 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Konttimäet 169,4; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Västinmäki 169,1 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Akonmäki 169 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Saarvonmäki 162,9 m ; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Hovinmäki 162,9 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka

Aarne Hagman

Muuruveden maaperästä

Tässä artikkelissa ei selosteta seikkaperäisesti alueen maaperää, vaan esitellään kartalla yksi hyvin erottuva maastomuoto – Muuruveden alueen historiaa sekin.

Harjujakso

Muuruvedellä on yksi selvästi erottuva, jääkaudella syntynyt jäätikköjokien sulamisvesien hiekasta ja sorasta kasaama muodostuma. Se alkaa Tuusniemen puolelta Pitkäjärven eteläpuolelta ja jatkuu kapeana pitkittäisharjuna Salmijärvelle. Sen jälkeen se häviää näkyvistä, mutta putkahtaa sitten uudelleen pintaan matalampana Kauniskankaana Puutaansaarelle asti.
Muodostuma näkyy alla olevassa kuvassa vihreällä.

Kauniskangasta ei karttanimenä löydy, mutta tilan nimenä sillä on kytkös Muuruveden taidehistoriaan.


Maaperä 1:200.000; Lähde: http://gtkdata.gtk.fi/maankamara/

Maaperäkartta

Kartta

Katso, liikuta ja zoomaa eri karttatasoilla

Aarne Hagman

Muuruveden vesistöjä

Akonvettä ja Petäjäniemi 27.6.2009; Kuva: Aarne Hagman

Muuruvesi on sekä entisen kuntamme että järven nimi. Kyllä sitä myös Muurutjärveksi kutsutaan. Vanhoissa kartoissa järven kohdalla lukee “Muurue”.
Muuruveteen vedet laskevat pitkin Nilsiän reittiä, jonka alkuna on Laakajärvi – Karttapaikka.
Siitä kun lähdetään kohti Muuruvettä vedet virtailevat Syvärin, Vuotjärven ja Akonveden kautta. Eteenpäin kun liplatellaan päädytään Juurusveden ja Kotkatveden kautta Kallaveteen. Kaikkien näiden järvien rannoilla on muuruvetisiä aikojen saatossa asustanut ja edelleen ainakin kesämökkiläisinä osan vuodesta viettää.
Suuri-Pieksä ja Ylä-Pieksä voivat siellä päin asuville tai asuneelle olla merkittävämpiä vesistöjä kuin Muuruvesi ja nuo muut mainitut järvet. Pieksän järvet ovat eri nimillä hyvinkin vanhoissa kartoissa jo merkittynä.

On seudulla toki monia muitakin järviä ja lampia: itse kullekin tärkeitä koti- ja kalapaikkojakin.
Pitempiä jokia alueella ei juuri ole, mutta virtapaikkoja ja puroja toki runsaasti.
Saaria, lahtia, salmia ja niemiä on lukematon määrä.

Jokia ja virtapaikkoja Karttapaikassa

Nimiarkisto

Artikkelin lähteenä on käytetty Nimiarkistoa, johon kootaan digitaalisessa muodossa Suomesta kerätyt ja arkistoidut keskeiset nimiaineistot. 
Aineistosta voi hakea nimiä määrätyn kunnan alueelta.

Kalapaikkoja

Alle on kerätty lista Muuruveden kunnan alueelta Nimiarkistoon kerättyjä “kala-apajien”, “apajien” ja “kalapaikkojen” nimiä.

Olisi mukava tietää, mitkä näistä ovat tämän artikkelin lukijoille tuttuja. Paikan yhteydessä on kartta paikan sijainnista: kartasta voi valita eri karttatasoja, myös maastokartan. Kartassa oleva paikkamerkki ei aina näytä olevan ihan kohdallaan.
Voit kertoa myös omasta kalapaikastasi, jota ei listalla ole – Tämän artikkelin tekijä kävi ongella mm. Onkikalliolla” ja haukia uisteltiin ja tuulaalla oltiin “Ryssänsillan” luona.
Voit kertoa tarinasi palautelomakkeen kautta.

Valikoima vesistöjen nimiä

Tähän on valikoiden koottu Nimiarkistosta “erikoisempia” vesistöpaikkojen nimiä. Mukana on myös niemiä ja saaria. On huomioitava, että nykyisessä kartassa paikka voi olla ihan eri nimellä tai sitä ei löydy kartalta ollenkaan. Paikkamerkki avautuvassa kartassa voi olla myös sivussa oikeasta paikasta.
Tätä listaa koskee sama pyyntö: Jos tunnet paikan ja sinulla on siihen joku suhde, kerro siitä.
Voit myös kertoa jostain muustakin sinulle tärkeästä vesistöpaikasta.

Klikkaa auki alasvetovalikko

Aarne Hagman

Muuruvesi vanhoissa kartoissa

Tässä artikkelissa on kuvakaappauksia vanhoista kartoista Muuruveden seudulta ja linkki netissä olevaan karttasovellukseen.
Kuvatekstissä näkyy, mistä kartasta on kysymys.

PC- koneella kartan katsominen onnistuu suurempana seuraavasti:
Hiiren oikea nappi > Avaa kuva uudessa välilehdessä > Selaimen asetukset (kolme pistettä oikeassa yläkulmassa) > Lähennä %
tai hiirellä klikkaamalla +
Mobiililaitteella kartan saa suuremmaksi sormiotteella.

Karttakuvien lähde:

Muuruveden seutu 1973 ja 1990

Tässä kartassa voi tutkia karttoja noina vuosina.
Kun vähennät peittävyyttä, voit nähdä kartat päällekäin ja tutkia paremmin muutoksia.
Kartan näkymää voi myös zoomata ja liikuttaa.

Karttakuvat

“Wetterstedtin kartasto” 1775; Itäinen Suomi osayleiskartta
“Hällströmin kartasto” 1798-1799
Suomi tiekartta 1806 (et, mk)
Suomi yleiskartta 1840
Kuopion lääni 1856
Suomi yleiskartta 1862
Suomi yleiskartta 1875
Suomi yleiskarttakirja 1968; Pohjois-Savo+ (koottu)

Aarne Hagman

Muuruveden paikkoja kartalla

Ortokuva – https://www.paikkatietoikkuna.fi; Maanmittauslaitos; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)

Tässä tehtäväsarjassa sinun tulisi löytää 12 paikkaa Muuruvedeltä.
Kartan vasemmassa yläkulmassa on paikan nimi: Raahaa se oikeaan paikkaan kartalla.
Voit yrittää jokaista paikkaa niin monta kertaa kuin haluat. Kun oikea paikka löytyy, paikkanimi asettuu paikoilleen ja saat yhden pisteen.
Voit jatkaa seuraavaan tehtävään, vaikka paikka ei löytyisikään, mutta tällöin et luonnollisesti saa pistettä.

Aarne Hagman

Kotiseutuyhdistys satamakahvilassa

Satamakahvila Muru; Kuva: Mikko Huhtala

Kotiseutuyhdistys satamakahvilassa Maanantaista 20.7. Sunnuntaihin 27.7 asti. Joka päivä klo 11-17 .
Pieniä muikkukukkoja rajoitettu erä, muutamia lanttukukkojakin.

Kalloo vae kukkoo vae lentävä kalakukko?
Keskiviikkona puolen päivän jälkeen Matti Poutiainen soittelee savikiekkolevyjä grammarilla,.toivomusten mukaan.

Viikon varrella ja ainakin lauantaina myös musiikkipitoista yllätysohjelmaa!

Kalakukkojen lisäksi marjapiirakoita, suolaisia ketogeenisiä piiraita, sämpylöitä ym. tuoreita herkkuja!

Tervetulloo!

Satamakahvila Muru; Kuva: Mikko Huhtala

Laivamatka Kuopiosta Muuruvedelle

Olin mukana tällä perinteiselle matkalla 5.7.2015. Muuruveden satamasta menimme Kivennavalle bussilla. Maittavan aterian jälkeen palasimme bussilla takaisin Kuopioon.

Tässä on laivamatka AllTrailissa, mistä näet reitin ja sillä ko. paikalta ottamani kuvat. Kuvan saat näkyviin kilkkaamalla sen punaista paikanmerkkiä. Voit avata esityksen omaan ikkunaansa ja suurentaa/pienentää näkymää.
Matkan kaikki kuvat ovat koosteena diaesityksenä teksin alla.
Reittinäkymäksi voit valita mm satelliittikuvan.

Ite tässä artikkelissa on kuvia kommentteineen matkan Muuruveden puolen osuudesta.

Tämän matkan teki aikoinaan Eero Järnefelt perheineen ja ystävineen silloiselle Kauniskankaan tilalle.
Katso artikkelini:



Tästä kartasta voit valita näkymään eri karttatasoja ja zoomata sitä:


Karhonvesi; Myhkyri 5.7.2015

Karhonvedelle ja sen saarin tehtiin kesäisin usein retkiä, kalasteltiin ja katseltiin lintuja. Nuotio- ja telttapaikka oli usein Kallinsalon tai Kuoresaaren rantakallioilla.
Myhkyrin pienellä saarelle oli tuon aikaan kalasääsken pesä tukevan männyn latvassa.

Matkussaaren kallioilla kiipeilimme. Kalliojyrkänteen alla oli aikoinaan tukkinippujen varastopaikka silloin, kun puunuitto tällä reitillä oli vielä voimissaan: siitä sai hyvin ahvenia ja lahnoja.
Saareen kunnostettiin 1960- luvun alkupuolella partiokämppä, jossa oltiin yötä muillakin kuin partiotoimintaan liittyvillä retkillä myös talvella.
Yhtenä kesänä, ehkä vuonna 1963 muistan olleeni kämpän luona partioleirillä.

Karhonvesi; Matkussaari 5.7.2015
Karhonvesi; Matkussaari 5.7.2015
Matkusvirta 5.7.2015
Matikkasalmi 5.7.2015
Virraniemi-Virransuu 5.7.2015, Taustalla pappilan rantaa

Monen muun pappilan tapaan Muuruveden pappilakaan ei ole vuosikymmeniin enää ollut seurakunnan kirkkoherran virka-asuntona vaan on ollut monenlaisessa yksityskäytössä.

Meijerin rantaa 5.7.2015

Kuvat:


Aarne Hagman

Putaansaaren ympäri

Muurutvirta 27.6.2009

Tällä retkellä kierretään Putaansaari vastapäivään soutaen.
Retki tehtiin 27.6.2009 hienossa, tyynessä kesäsäässä.

Alla on upotettuna retken kartta: siitä voit oikeassa alakulmassa olevasta vaikosta valita mm. satelliittinäkymän.
Punaisen pisteen kohdalla on kuva kyseiseltä paikalta.
Voit avata retken AllTrails- sovelluksessa.
Kuvat on laitettu erikseen myös kartan alla olevaan diaesitykseen.

Kuvat


Aarne Hagman