
Maanmittauslaitoksella on palvelu, jossa voit katsella tietoja Suomen nimetyistä paikoista ja paikannimistä. Kunkin nimetyn paikan tietokortissa näytetään Maanmittauslaitoksen nimistörekisteriin tallennettuja tietoja. Nimetty paikka näytetään myös karttaruudulla.
Kirjassa ”Emäpitäjästä tehtaan varjoon” on artikkeli, jossa Muuruveden nimistöön perehtynyt Veijo Valta esittelee nimistöä nimen alkuperän tai aiheen mukaisesti.
Tässä artikkelissa nämä kaksi lähdettä on yhdistetty niin, että nimet ovat alla luetteloina aiheen mukaisesti ryhmiteltynä. Alueena on laajasti ottaen entisen Muuruveden pitäjän alue. Nimien kohdalla olevat tiedot ovat lyhyesti tuosta Veijo Vallan artikkelista.
Tämän artikkelin idea on etsiä nimien paikat kartalle. Kaikkia tuossa artikkelissa mainittuja paikannimiä ei löydy kartalta.
Listaa voisi täydentää monella eri tavoin aiheen mukaan valituilla paikannimillä, mutta tässä on mukavaa alkua jatkotyöhön.
Artikkelin lopussa on palautelomake, jonka kautta voit antaa palautetta ja lisätietoja Muuruveden paikannimistä.
Kommentit ja palautteet kootaan lomakkeen alle.
Nimi on linkki Maanmittauslaitoksen tietokorttiin.
Nimiä omistajan tai asujan mukaan
- Eemelinkalliot
- Auvisensaari
- Sepänselkä
- Niilonsuo
- Keinälänniemi
- Kuninkaisenniemi
- Kuninkaisenlampi
- Kuninkaisensalo
”Kuninkais-”- nimi saattaa juontaa juurensa ”Nuottakuninkaaseen”. Nimet on ehkä tuotu kuitenkin muualta ja viittaavat muuttajien kotiseutujen nimiin (Valta) - Pelonniemi – ”Pekka- nimen vanha väännös esiintyy Pelonniemen kylän nimessä. Se ei siis ole johdettu pelko- sanueesta” (Valta)
- Rietunmäki – Etunimestä Fredrik (Valta)
- Tahvonniemi – Stefanuksesta (Valta)
- Tihvonjärvi – Tiihonista (Valta)
- Narislampi – Einarista (Valta)
- Puumalaisenniitty
- Tätilännotko
- Tirrosenkalllio
- Lukkarinlempisaari
Nimiä rakennusten mukaan
Nimiä jotka liittyvät kaskiviljelyyn
- Naurislahti – Ennen perunaa nauris oli tärkeä ravintokasvi (Valta)
- Pykälikkö – Ennen kasken polttoa puut kaulattiin tyvestä ja jätettiin kuivumaan pystyyn (Valta)
- Raiskionsalo – Kuivuneet puut kaadettiin ja poltettiin (Valta)
Maanviljelyyn ja karjanhoitoon liittyviä nimiä
- Potattimäki
- Tattariharju
- Aumaharju – Leikattu ja kuivatettu vilja koottiin aumaan (Valta)
- Karjalle tarkoitettuun kasviravintoon viittaavat nimet
- Nimiä kotieläinten mukaan
Kaloihin ja kalastukseen liittyviä nimiä
- Haukiniemi
- Haukisalmi
- Särkijärvi
- Sorvalampi
- Sorvasaari
- Säyneenmätäs
- Matikkasalmi
- Nuottiniemi
- Verkkosaari
- Kutuniemi
Lintujen nimiä
- Sorsaniemi
- Sorsalahti
- Kuikkanen
- Kuikkanen
- Kuikkanen – Kuikkaset ovat pieniä lampia ja siksi eivät oikein sovi selkävesien kuikan olinpaikaksi. Nimi sattaakin tulla kuovin äänestä (Valta)
- Kurkiniemi
- Metsokangas
- Lokkiluoto
- Jouhteninen
- Jouhteninen
- Lintukangas
- Varisniemi
- Varissalo
- Kokkomäki – Valta ei perustele miksi tämä on lintujen joukossa. Olisiko syynä kotkan muinainen nimi?
Muiden eläinten nimiä
- Ahmosaari
- Ahmoniemi
- Peuravirta
- Repokallio
- Jänissaari
- Kusiaissaari
- Käärmekallio
- Sammakkolampi
- Matomäki
- Matomäki
Kasvien nimiä
- Petäjäniemi
- Petäjäniemi
- Petäjälahti
- Petäjälahti
- Honkasalo
- Petäisenmäki – viittaa pettuun (Valta)
- Koivulahti
- Leppälahti
- Pihlajamäki
- Pärnäsaari – pärnä = vuorijalava tai rusokuvioinen raita (Valta)
- Niinimäki – Ei tarkoittane metsälehmusta vaan esim. sitkeää pajua (Valta)
- Honkalampi
- Mustikkakallio
- Karpalosuo
- Vehkasaari
- Rytäsensaari – järvenrantaruovikoiden muodostamasta lautasta (Valta)
- Ryvänsaari – ”
- Ryötti – ”
- Horsmalampi
Nimiä muistumina esineistä, työkaluista ja elämän tapahtumista
- Huhmarinkallio
- Tervamäki
- Viinalampi
- Raamatunnotko
- Verosaari – vero = ateria eli tämä tarkoittanee ruokailu- ja levähdyspaikkaa (Valta)
Muodon mukaan nimettyjä
- Patamäki
- Myhkyri
- Kukkoluodot
- Munamäki
- Rappukallio
- Halssinmäki ja Halssinnotko – halssi = kellarin eteinen tai sen edessä oleva jyrkkäseinäinen syvennys (Valta)
- Kankisaari – vääntynyt kanki (Valta)
- Sirppilahti
- Hoikanlampi
- Vääränlampi
- Läpisaaret – pääsee läpi ainakin tulvan aikaan (Valta)
- Laivakivi
Kallio- ja maaperän mukaan nimettyjä
Rajalla ja riitaisalla rajamaalla
Kaksiosaisia nimiä – molemmilla osilla merkitys
Samaa sananjuurta olevat nimiketjut
- Akonvesi – Akonpohja – Akonmäki – Akonlampi
- Narislampi – Narislahti – Narisniemi
Tarinoita ja uskomuksia paikan nimestä
Karkelointipaikkoja
Nimiä, joiden alkuperä on arvailujen varassa
Tällä lomakkeella voit lähettää palautetta ja lisätietoja Muuruveden paikannimistä
Palautteita ja kommentteja
- Pellonniemi
Pekka- nimen vanha väännös esiintyy Pelonniemen kylän nimessä. Se ei siis ole johdettu pelko- sanueesta (Valta)
Mikko Erola:
Tuntuu kaukaa haetulta. Riistaveden Pelonniemen nimen synty on asia erikseen, mutta Muuruveteen kuuluneen Pelonniemen nimi on tullut sieltä Riistaveden Pelonniemeltä kylän ensimmäisinä asuttajina tulleitten Heikkisten mukana. Jossain asiakirjassa jopa puhutaan Heikkisten Pelonniemestä. He ovat käyneet ensin kaskeamassa seudun mäkiä ennen siirtymistään asuttamaan niitä. Tämä Pelonniemihän ei ole edes niemi. Ikiaikaisen vesireitin varrella olevan Riistaveden Pelonniemen nimen synnyn osalta taas tuntuisi luontevalta, että se todella liittyisi pelkoon. Reittiä kun ovat varmasti käyttäneet myös viholliset. Lieneekö tästä olemassa parempaa tietoa. - Kokkomäki
Valta ei perustele miksi tämä on lintujen joukossa. Olisiko syynä kotkan muinainen nimi?
Mikko Erola:
Veijo Valta on liittänyt kotitieni varrella olevan Kokkomäen nimen kalevalaiseen kotkan nimitykseen. Näitä Kokkomäkiä on varmasti Suomessa hyvin monta ja ehkä joillakin niistä on jopa pesinyt kotka. Pelonniemen Kokkomäen nimen synty liittyy kuitenkin melkoisella varmuudella kokon polttoon. Mäen lakea alempana on nyt jo metsittynyt, mutta vielä 50 vuotta sitten avonaisena ollut Kokkoahona silloin tunnettu paikka, mikä kuulemani mukaan on ollut aikoinaan kylän nuorten kokoontumispaikka ja todennäköisesti siellä on poltettu juhannuskokkoa. Toinen mahdollinen selitys tämän Kokkomäen nimelle on se, että mäen rinteet ovat tulleet kasketuiksi ehkä jo 300 vuotta sitten. Tästä merkkinä on metsässä kasketulta alueelta kerättyjä pieniä kiviröykkiöitä. Kaskeamisesta syntynyt ”kokko” on ollut iso ja näkynyt kauaksi Nilsiän ja Siilinjärven suuntaan, mutta mahdollista on, että mäen nimi on jo tuolta ajalta peräisin. - Säyneenmätäs
Mikko Erola:
Veijo Valta mainitsee myös tilani rajan tuntumassa Palosen rannalla olevan Säyneenmättään. Tämän nimen syntyä olen aina ihmetellyt, kun en ole koskaan kuullut kenenkään pyydystäneen Palosesta yhtään säynettä. Epäilemättä nimi liittyy kuitenkin tähän kalaan. - Kankisaari, Pieni Kankisaari ja Lukkarinlempisaari
Kimmo Eskelinen:
Tuo Kankisaari, Pieni Kankisaari ja Lukkarinlempisaari. Niiden saarten muodostama kolmio on sellainen että ei kannata talvella mennä ollenkaan. Virta syö jäätä alapuolelta ja on aina heikko jää.
Aarne Hagman
















































