marras 22 2023

Ruisleivän juuritarinoita

Pohjois-Savon alueen vanhojen leivänjuurten tarinoita ja käyttöhistoriaa kartoitetaan – onko sinulla juuritarina kerrottavana?

Ruisleipä valittiin 2017 Suomen kansallisruuaksi. Sitä syömällä olemme selvittäneet nälkävuodet ja sota-ajat. Ruisleivänjuuri on kulkenut ihmisten mukana niin naimakaupat kuin evakkoreissut ja toisaalta sama juuri on voinut säilyä maalaistalossa sukupolvelta toiselle satojen vuosien ajan. Jokaisen juuren mikrobisto on ainutlaatuinen tuottaen hieman erilaisen lopputuloksen leipänä.

Paljon leivänjuuria on hävinnyt viimeisen leivontataitoisen leipurin kuoltua ja alueellamme on kiireinen tarve laajemmalle leivänjuurten selvitystyölle, jotta tämä arvokas arjen kulttuurihistoria ei katoaisi. Suomen kulttuurisäätiön Pohjois-Savon rahaston rahoittaman projektin tarkoituksena on tallentaa tämä katoamassa oleva gastronominen kulttuuriperintömme.
Projektissa etsitään Pohjois-Savon alueelta näitä jäljellä olevia vanhoja juuria ja tallennetaan näiden tarina ja käyttöhistoria: onko juuri kulkenut ihmisten matkassa vai onko sillä pitkä historia yhdessä paikassa, kuka leipää on leiponut, millaista leipää ja ketä sillä on ruokittu, onko leivällä erityisominaisuuksia tai mainetta esimerkiksi maun suhteen.
Nämä tarinat kootaan nyt talteen. Yksittäisiä, akuutissa häviämisvaarassa olevia juuria voidaan myös jonkin verran pelastaa kuivattuna talteen. Yksi osa projektia on tehdä kartoitus kiinnostuneista yhteistyökumppaneista ja mahdollisuuksista säilöä näitä juuria kuivattuina myöhempää käyttöä ja tutkimustarvetta ajatellen.
Ehkäpä tulevaisuudessa meillä olisi leivänjuurten pankki, jossa säilytettäisiin tämä kulttuurihistoriallinen materiaali. Toivomme projektin herättävän myös kiinnostusta julkisuudessa ja edesauttavan monimuotoisen hapanleipäkulttuurimme arvostusta ja säilyttämistä alueellamme elinvoimaisena.

Mikäli sinulla on juuritarina kerrottavana, ota yhteyttä:

Kirsi Vartia

ruisjuuret@gmail.com 

tai p. 040 7258215

Katso myös täältä:

Ruisleivän tarina – Muuruveden sotaveteraanit 1991

elo 30 2023

Heinäkuun päivän tutut paikat

Kauniskankaan väkeä kesällä 1891 Eero Järnefeltin kuvaamana; Kirjasta “Tulen tähteitä II”, Kekäläisten Sukuseura r.y. 2019

Eero Järnefelt maalaa Kuningasniemessä

Kirjan tapahtumapaikat; https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)

On erittäin mielenkiintoista lukea kirjaa, jonka tapahtumapaikat ovat itselleni todella tutut. Lukiessani näen koko ajan mielessäni, missä ollaan.
Tämmöinen kirja on Tatu Kokon romaani “Heinäkuun päivä”. Selostamatta tässä tarkemmin sen rakennetta ja juonta paljastettakoon kuitenkin se, että kirjan tapahtumat kietoutuvat Eero Järnefeltin tuon nimisen maalauksen ympärille.

Eero Järnefelt; Heinäkuun päivä; Public domain, via Wikimedia Commons

Kyseisen maalauksen Järnefelt maalasi “Kuningasniemessä” ja toisen kuuluisan teoksen “Lehmisavu” Kauniskankaan tilalla.
Maalauksessa näkyy pikkupoika isolla kivellä istumassa.
Hän on Kusti Pekka Kekäläinen, jonka perustama ja hänen ja poikiensa ylläpitämä K.P. Kekäläisen kauppa oli vuosikymmeniä Västinniemen ja lähiseudun asukkaiden vakiopaikka ostosten tekoon.
Kekäläisen äiti oli kotoisin Kauniskankaan talosta (Lindqvist ym. 2002)

Eero Järnefeltin maalauksen “Heinäkuun päivä” tekopaikka sijoitettuna vuoden 1950 ilmakuvaan; Lähde: Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitos

Kauniskankaalla oli ainakin kirjan kuvaamana kesänä 1891 varsinainen kulttuuriväen keskittymä. Sukulaisuuden ja tuttavuuden kautta siellä olivat tuolloin yhtä aikaa alla olevat henkilöt kesää viettämässä. Nimestä on linkki nettilähteeseen.

Minulla on ollut monta vuotta suunnitelmissa käydä katsomassa tuota maisemaa Järnefeltin maalauksen tekopaikalta, joka on varsin tuttua seutua lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Maalauksessa näkyy taustalla Västinmäki, jonne usein kesäisin kiivettiin.

Mäen laella oli aikoinaan kolmiomittaustorni ja sen huipulla lavetilla monena vuonna kalasääsken pesä: Sitäkin könyttiin joskus katsomaan tornin huteria portaita ylös kiiveten – Huh huh!
Artikkelissa olevan kuvan ja selosteen perusteella paikalla, jossa maalauksen aikaan oli puuton kaskiaho torppineen on nyt nuorta metsää ja pusikkoa eli maalauksen maisemaa ei sieltä näy! 

Kirjailija Kokon luvalla olen tehnyt alla olevat kartat, joissa on suorat lainaukset kirjan tekstistä. Kartoissa näkyvät kyseisten tapahtumien sijainnit ja toki muitakin kirjassa mainittuja paikkoja.
Välissä on valokuvia kirjan tapahtumispaikoilta.

Kirjassa käydään Lempi- laivalla myös Kuopiossa, mutta sitä osuutta en tässä käsittele, vaikka toki siitäkin voisi kartat tehdä.

Seurue saapuu Laivalla Kauniskankaalle; https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Näkymä Kankisaareen 30.5.2015
Retki maalauspaikalle; https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Näkymä Kuninkaisenniemeen 30.5.2015; Kuva: Aarne Hagman
Paluu Kuopion retkeltä; https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Maatalouskoulun laituri 30.5.2015; Kuva: Aarne Hagman
“Tupa” (Ei varmaan ole tuolta ajalta), Pihapiirin vanha rakennus, 30.5.2015; Kuva: Aarne Hagman
Retkellä; https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Heinätöiden jälkeistä ilonpitoa; https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Putaanjoen silta 30;5.2015;Kuva: Aarne Hagman
Uusi koulu; https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Kaipausta ja murhetta; https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
Muuruveden hautausmaan portti 30.5.2015; Kuva: Aarne Hagman
  • Järnefelt- tietojen lähde: Lindqvist ym. 2002. Taiteilijan tiellä Eero Järnefelt 1863-1937. Keuruu. Otava

Aarne Hagman

elo 25 2023

Lehmisavua Kauniskankaalla

Kauniskankaan pihapiiri; Koulun 90- vuotisjulkaisun kansikuva; Kuvan tietoja ei ole saatavissa.

Minulle kaikkein läheisin (sananmukaisen maantieteellisesti) Eero Järnefeltin maalauksista on “Lehmisavu” (v 1891) , joka on tehty Kauniskankaan talon pihapiiristä.
Tunnistan maalauksesta Muurutjärven takaa tutun maisemaprofiilin. Taiteilijan omin sanoin: “Siitä (kuistilta) on näköala toiselta puolelta järvelle ja vastapäätä hauska karjapiha komeine lehmineen…” (Lindqvist ym. 2002)

Eero Järnefelt: Lehmisavu, harjoitelma, 1887; Kansallisgalleria; Public Domain
Eero Järnefelt; “Lehmisavu”; 1891; Yksityiskokoelma; Public Domain; https://commons.wikimedia.org/wiki/File:J%C3%A4rnefelt,_Lehmisavu.jpg

En ihan pysty hahmottamaan maalauksen tarkkaa kohtaa, mutta joka tapauksessa se on tehty lähellä tätä paikkaa, mistä on alla oleva valokuva.
Karjapihan näkymä saattaisi olla tästä kohdasta luoteeseen (Karttapaikka): Alla olevassa kuvassa näkyvän, navetan oikealla puolella olevan rakennuksen pihasta tai tästä pellon kohdalta. Taustalla vasemmalla näkyy taivaanrantaa järven yli ja tilan taloja . Asuinrakennus on edelleen paikoillaan, mutta se ei ilmeisesti ollut vielä taulun tekemisen aikaan olemassa. Valokuva on otettu tiettävästi 1940- luvulla.

Maatalouskoulun navetta ja asuinrakennus; Kuva: Hagmanin perhealbumi
Eero Järnefeltin maalauksen “Lehmisavu” oletettu tekopaikka sijoitettuna vuoden 1950 ilmakuvaan; Lähde: Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitos
Maatalouskoulun pihapiiriä 25.9.2018.; Kuva: Aarne Hagman

Lähdeteos:

  • Lindqvist ym. 2002. Taiteilijan tiellä Eero Järnefelt 1863-1937. Keuruu. Otava

Aarne Hagman

elo 22 2023

Kalapaikkoja ja -juttuja

Kalapaikkoja Nimiarkistossa

Alle on kerätty lista Muuruveden kunnan alueelta Nimiarkistoon kerättyjä “kala-apajien”, “apajien” ja “kalapaikkojen” nimiä.

Olisi mukava tietää, mitkä näistä ovat tämän artikkelin lukijoille tuttuja. Paikan yhteydessä on kartta paikan sijainnista. Kartasta voi valita eri karttatasoja, myös maastokartan. Kartassa oleva paikkamerkki ei välttämättä ole juuri kalapaikan kohdalla, vaan (kuten on ilmoitettu) sijaitsee keruukartalla kyseisen karttaruudun alueella.
Listalla olevat paikat on laitettu myös alla olevaan Paikkatiedon karttaan.

Artikkelissa on alimpana kartta ja lyhyet muistelut omista kalapaikoista lähinnä 1960-luvulla.

Kerro omista kalapaikoistasi ja -muistoistasi tätä kautta:

Palautetta ja materiaalia yhdistykselle

Yksi artikkeli aiheesta täällä jo on:

Opettaja Lauri Pekka Miettisen muistelmia kalastuksesta vuosilta 1910-1930

Kalapaikkoja – Linkki Nimiarkistoon

  1. Kotirannanapaja 
  2. Kala-altaanapaja 
  3. Kökkikivenapaja/Litteänkivenapaja
  4. Niitynalusapaja
  5. Puronsuunapaja
  6. Sahi

Lähde

Lähteenä on käytetty Nimiarkistoa, johon kootaan digitaalisessa muodossa Suomesta kerätyt ja arkistoidut keskeiset nimiaineistot. 
Aineistosta voi hakea nimiä määrätyn kunnan alueelta.

Nimiarkiston kalapaikat Paikkatietoikkunassa

Karttaa voit liikuttaa ja zoomata. Vasemmasta yläkulmasta voit valita näyttöön eri karttatasoja.

Omia kalapaikkoja

Aarne Hagman

Karttaa voit liikuttaa ja zoomata. Vasemmasta yläkulmasta voit valita näyttöön eri karttatasoja.

  1. Mato- ongella kuljettiin pitkin Maatalouskoulun lähirantoja. Tämä paikka tunnettiin nimellä “Onkikallio”.
  2. Puisen laiturin päältä oli hyvä onkia.
  3. Putaanjoen rannan uittopuomeilla voi kävellä ja onkia. 1960- luvulla Putaanjoessa oli rapuja , joita pyydettiin merralla. Syöttinä oli särjen palasia.
  4. Kutevia haukia saatiin katiskalla mm. tästä matalasta Polviniityn lahdesta.
    Joen rannalla käytiin ensijäiden aikaan “kolokkamatikassa”: yleensä kirveen hamaralla tai jollain puunuijan tapaisella yritettiin tainnuttaa ohuen jään alla matalassa vedessä uivia mateita.
  5. Pitkin jokea uisteltiin. Hyvä haukipaikka oli “Ryssänsillan” seutu. Sen lähellä käytiin myös tuulastamassa.
  6. Pienen Kankisaaren ja Ryötin välissä oleva matalikko on jäänyt mieleen paikkana, josta sai hyvin ahvenia pohjaongella.
  7. Niittylahden pohjukan lähellä oli suolampia, joista pyysimme ruutanoita merroilla. Ne olivat hyviä syöttejä pitkäänsiimaan.
  8. K.P. Kekäläisen kauppa on tässä listassa luontevasti mukana siksi, että sieltä käytiin ostamassa onkiin tarvikkeet. Vapa tehtiin puusta itse. Kaupasta saatiin “Hasakkiin” (kaasulamppuun) polttoainetta ja siihen myös uudet “sukat” palaneiden tilalle tuulastusretkille.
  9. Pitkääsiimaa ja verkkoja viriteltiin mm. Jyskysaaren edustalle: kuhiakin tuli joskus.
  10. Veneretkillä oli usein mukana onkien lisäksi myös verkkoja ja pitkäsiima. Kallinlahden ja Kuoresaaren rannat olivat vakioleiripaikkoja ja yötäkin oltiin teltoissa.
  11. Matkussaaren kallioiden edustalla oli tukkinippujen koontipaikka. Niiden lomasta tarttui onkeen ahvenia ja lahnoja.

elo 16 2023

Tunnista saaria ja niemiä

Näiden interaktiivisten tehtävien avulla voit tutustua Muuruveteen.
Vastaukset löytyvät yleensä kyseisen aiheen sivuilta, artikkeleista, tehtäviin liitetystä materiaalista ja karttatehtävissä luonnollisesti kartoista.

Saaret ja niemet

Tunnista karttaan numeroidut kohteet: kirjoita nimi kartan alla olevaan tehtävään.
Zoomaa karttaa lähemmäs kohdetta.

Aarne Hagman

elo 16 2023

Tunnista vesistöjä

Näiden interaktiivisten tehtävien avulla voit tutustua Muuruveteen.
Vastaukset löytyvät yleensä kyseisen aiheen sivuilta, artikkeleista, tehtäviin liitetystä materiaalista ja karttatehtävissä luonnollisesti kartoista.

Järvet, lahdet ja salmet

Tunnista karttaan numeroidut kohteet: kirjoita nimi kartan alla olevaan tehtävään.
Zoomaa karttaa lähemmäs kohdetta.

Lammet, joet ja kosket

Tunnista karttaan numeroidut kohteet: kirjoita nimi kartan alla olevaan tehtävään.
Zoomaa karttaa lähemmäs kohdetta.

Aarne Hagman

elo 11 2023

Tehtäviä pinnanmuodoista

Lassilan mäeltä 2.10.2020; Kuva: Aarne Hagman

Näiden interaktiivisten tehtävien avulla voit tutustua Muuruveteen.
Vastaukset löytyvät yleensä kyseisen aiheen sivuilta, artikkeleista, tehtäviin liitetystä materiaalista ja karttatehtävissä luonnollisesti kartoista.

Muuruveden mäkiä

Mäki Järnefeltin taulussa

Eero Järnefelt, Heinäkuun päivä;
Public domain, via Wikimedia Commons

Mitä muodostumia kartalla?

Esimerkki kalliosta

Aarne Hagman

elo 10 2023

Tehtäviä kallioperästä

Näiden interaktiivisten tehtävien avulla voit tutustua Muuruveteen.
Vastaukset löytyvät yleensä kyseisen aiheen sivuilta, artikkeleista, tehtäviin liitetystä materiaalista ja karttatehtävissä luonnollisesti kartoista.

Aarne Hagman

heinä 18 2023

Kuvia kyliltä 15.7.2023

Yhdistyksen 60- vuotisjuhlapäivänä ajelin kylillä ja otin valokuvia eri puolilta entisen Muuruveden kunnan alueelta. Kuvat ovat kuvasarjana alla ja niiden ottopaikat kartalla Paikkatietoikkunassa. Kuva näkyy myös paikkamerkissä, kun sitä klikkaa.
Karttaa voit liikuttaa ja zoomata ja valita siitä eri karttatasoja näyttöön.
Jos ollaan tarkkoja, kuva 15 ei ole entisen Muuruveden kunnan rajojen sisällä.

Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 01; Pitkämäki; Kuopion raja
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 02; Pitkämäki; harjulla
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 03; Pitkämäki; harjulla 02b
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 04; Salmijärvet 03
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 05; Salmijärvet
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 06; Salmijärven lava
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 07; Pyöräkkä
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 08; Västinniemi; Seurantalolta
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 09; Västinniemi; Navasjoki
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 10; Hietapohjantie
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 11; Nousionmäki
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 12; Lähteenkorva
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 13; Karamäki
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 14; Hiltulanmäki S; junarata
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 15; Haluna
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 16; Pieksänkoski
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 19; Tihvonjärvi; kappeli
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 18; Tihvonjärvi; Viialanlahti
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 17; Murtolahti; Lahdenpohja
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 20; Pieksäntaipale
Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 21; Keskustie
previous arrow
next arrow
 
Shadow

Aarne Hagman

heinä 17 2023

Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen historiikki by Mikko Huhtala

Alla olevasta Youtube-videosta voit tutustua 60-vuotiaan Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen historiaan Mikko Huhtalan ansiokkaassa historiikissa. Video esitettiin ensimmäisen kerran 15.7.2023 Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlissa Kylätalolla. Nyt pääset katsomaan historiikin vaikka et päässytkään juhliin.