helmi 22 2023
Oheinen Ylen Elävän Arkiston filmi nimeltään 9,3% vettä vuodelta 1963 kertoo puutavaran uitosta Syvärin latvavesiltä Lastukosken, Juankosken ja Karjalankosken kautta Muuruvedelle ja siitä edelleen Kallaveden, Kuopion, Leppävirran, Varkauden ja lukuisten kanavien kautta Saimaalle. Videolla näkyy välähdyksiä Muurutvirran sillasta heti sen valmistuttua 60-luvun alussa ja Muurutvirran lossista vesireitin varrelta ja paljon muitakin tuttuja paikkoja. Filmistä selviää …
helmi 10 2023
Tässä artikkelissa voit tutustua Miettisen suvun elämän kulkuun Västinniemen Alapaikalla vuodesta 1896 lähtien n. vuoteen 1950 asti. Muistelmat on kirjoittanut Alapaikalla v. 1902 syntynyt opettaja Lauri Pekka Miettinen. Muistelmat hän on kirjoittanut Vihdissä 8.6.1971. Muistelmien teksti on kopioitu sanasta sanaan niin kuin L.P. Miettinen on ne kirjoittanut. Artikkelin muokkaajan viittaukset taustatietoon ovat kursiivilla. Menneitä vaiheita …
tammi 18 2023
Kylän rakennukset ja toiminnot Vuosisadan vaihteen jälkeen 1900-luvun alussa Muuruveden kylä alkoi rakentua pikkuhiljaa sataman, myllyn ja meijerin sekä kirkon väliselle alueelle. Kauppiaat rakensivat satamaan tarvitsemansa varastomakasiinit. Nykyään kesäaikana auki oleva Satamakahvila Muru toimii entisessä makasiinissa. Muuruvedelle muuttanut rakennusmestari K.A. Honkavaara (aiemmin Hall) suunnitteli useita kylän merkkirakennuksia, kuten pappilan, toisen koulun, vanhainkodin ja Nuorisoseuran talon, …
kesä 23 2022
Muuruveden Sotaveteraanit pyysivät Erkki Luukkosta videokuvaamaan ruisleivän tarinan vuonna 1991. Oheisen videon on digitoinut ja editoinut Mikko Huhtala. Mikko on myös lisännyt videoon tekemänsä Erkki Luukkosen haastattelun. Seuraavassa muutamia videolla esiintyviä Muuruveden Sotaveteraaneja Joitakin henkilöitä jäi tunnistamatta, keitä tunnistat ja missä tehtävissä? Olisi kiva jos kertoisit tietosi meille oheisella palautelomakkeella tai sähköpostitse kotiseutuyhdistys.muuruvesi(at)gmail.com. Tapahtumapaikat vuoden …
joulu 13 2021
Västinniemen Alapaikalla syntynyt opettaja Lauri Pekka Miettinen on kirjoittanut muistiinpanoja lapsuutensa aikaisesta kalastuksesta. Luvan muistelmien julkaisuun on antanut Alapaikan nykyinen isäntä Erkki Miettinen, muistelmien kirjoittajan veljenpoika. Artikkelin lopussa Aarne Hagmanin muokkaama kartta kalastuspaikoista, joihin punaisella pisteellä merkitty apajat. Lauri P. Miettisen muisteluksissa kerrotaan nuottakalastuksesta 1900 -luvun alussa Västinniemen ja Muuruveden vesillä. Kuten tarinasta käy ilmi, …
heinä 17 2021
Kallan kauppa, aluksi Muuruveden Osuusliike Työkansan myymälä, muuttui sittemmin Osuusliike Kallaksi. Olavi Kääriäinen lähetti meille palautelomakkeella arvokasta tietoa; hän tunnisti Kallan kaupan rappusilla seisovan maalarin, joka on hänen isänsä maalari Martti Kääriäinen Kuopiosta. Hän oli kierrellyt maalaamassa Kallan kauppoja muuallakin. Tässä muutamia kuvia Kallan kaupasta:
heinä 15 2021
Keisarillisen senaatin talousosasto hyväksyi Muuruveden Osuuskassan säännöt 15.10.1903. Maamiessseurassa päättettiin perustaa Osuuskassa vähävaraisten maamiesten luottolaitokseksi Pellervo-seuran neuvojan agronomi J.G. Laguksen esitelmän perusteella. Muuruveden Osuuskassa oli maamme ensimmäinen Osuuskassa. Osuuskassan hallitukseen vuosina 1904-1905 kuuluivat kuvassa olevat henkilöt. Takarivi vasemmalta poliisikonst. Tatu Kortelainen, mv Olli Kekäläinen /(Vääränm), mv Augusti Räsänen, nahkuri Janne Jokela, puuseppä Pekka Parviainen. Keskirivi …
maalis 09 2021
Alla olevassa artikkelista voit lukea millaista elämä oli Muuruveden Purjejärven Vanhalla Paikalla 1880 – 1921. Amanda Martikainen, o.s. Tengvall, syntyi 1897 Purjejärven Vanhalla Paikalla Jussi (Johan, Janne) Tengvallin ja hänen vaimonsa Ulla (Ulriikka), o.s. Kervinen, neljäntenä lapsena. Amanda Martikaisen muistelmat tallensi hänen tyttärensä Eila Sakslin vuonna 1971. Eila Sakslin on myös täydentänyt muistelmia mm. lohkomisasiakirjoilla …
elo 27 2020
Ennen Muurutvirran sillan valmistumista (1960) ja vielä sen jälkeenkin kuntalaisten puhekielessä toistuivat termit ”virran tällä puolen” ja ”virran tuolla puolen”. Itse olen elänyt virran tällä puolen eli Riistaveden, Tuusniemen ja Kaavin kuntiin rajautuneella alueella. Kunnan keskustaajama eli kirkonkylä, Kesämäki, Murtolahti, Pelonniemi, Pieksän Niinimäen jne olivat taas virran tuolla puolen. Muurutvirta näytti muodostaneen alueellisesti myös vaurauden …
kesä 15 2020
Saimaankanavan avaaminen 1856 oli merkittävä vuosi koko Itä-Suomen kehitykselle. Suora yhteys merelle näkyi myös Kuopion seudun liiketoimien vilkastumisena aina 1860-luvulta lähtien. Tervahöyry eli höyrylotja Saimaan laivanrakentajat kehittivät tervahöyryn 1870-1890 luvuilla. Saimaan kanavan sulkukammioiden koko määräsi tervahöyryn mitat 31×7×2.4. Täysikantoinen höyrylotja kuljetti 80-100 standardia sahatavaraa tai 600-700 pinokuutiometriä halkoja. Höyrylotjan höyrykoneen teho oli yleensä alle 100 …
