marras 24 2020
Tässä artikkelissa on Muuruveden kotiseutumuseon päärakennuksesta kaksi opetusvideoa, joiden avulla voit kurkata ajassa taaksepäin millaista elämä oli ennen teollistumista ja teollistumisen varhaisessa vaiheessa. Voit klikata esineitä ja selvittää mihin niitä on käytetty. Museon pihalta päärakennuksen alakertaan: Päärakennuksen yläkerta: Unna Huhtala
elo 27 2020
Ennen Muurutvirran sillan valmistumista (1960) ja vielä sen jälkeenkin kuntalaisten puhekielessä toistuivat termit ”virran tällä puolen” ja ”virran tuolla puolen”. Itse olen elänyt virran tällä puolen eli Riistaveden, Tuusniemen ja Kaavin kuntiin rajautuneella alueella. Kunnan keskustaajama eli kirkonkylä, Kesämäki, Murtolahti, Pelonniemi, Pieksän Niinimäen jne olivat taas virran tuolla puolen. Muurutvirta näytti muodostaneen alueellisesti myös vaurauden …
kesä 15 2020
“Virta vie ja otvat ohjaa” Lauttausyhdistysten harvojen höyryhinaajien pääsääntöinen tehtävä irtouittotoiminnan aikana oli puutavaralauttojen siirto selkävesien yli. Puut uivat pankapuomien ympäröiminä hinurin vedossa.Missä taas kohdattiin virtaavaa vettä -siellä pankapuomit aukaistiin ja puut laskettiin virranvietäviksi. Virtapaikat oli otvitettu ohjauspuomein, “pölkyn juoksu” saatiin siten pysymäänhalutussa linjassa. Akonveden jälkeen pölkyt laskettiin Putaanvirran vietäväksi minkä alapuolellane taas kerättiin rinkilautaksi. …
kesä 15 2020
Saimaankanavan avaaminen 1856 oli merkittävä vuosi koko Itä-Suomen kehitykselle. Suora yhteys merelle näkyi myös Kuopion seudun liiketoimien vilkastumisena aina 1860-luvulta lähtien. Tervahöyry eli höyrylotja Saimaan laivanrakentajat kehittivät tervahöyryn 1870-1890 luvuilla. Saimaan kanavan sulkukammioiden koko määräsi tervahöyryn mitat 31×7×2.4. Täysikantoinen höyrylotja kuljetti 80-100 standardia sahatavaraa tai 600-700 pinokuutiometriä halkoja. Höyrylotjan höyrykoneen teho oli yleensä alle 100 …
kesä 15 2020
1871 Gustav Henrik (Kusti) TUOVINEN syntyy Muuruvedellä n. 1890 Aloittaa halkojen kuljetuksen purjelotjalla Kuopioon Niuvanniemen ja Ranilan tarpeisiin Lotjan nimi on TOIVO. 1897 Kusti ja Johanna MERTANEN (1866) Johan HORTTANAISEN leski vihitään 1900 Kaksospojat August ja Eemil syntyvät 1903 Kolmas poika Veikko syntyy 1905 Kusti ostaa Kallinsalon tilan; Neljäs poika Einar syntyy. 1920 Ensimmäinen moottorilla …
kesä 15 2020
Merkittävämpi laivaliikenne Muuruveden vesillä kesti jokseenkin tarkalleen sata vuotta. Tästä ajasta matkustajaliikenteen osuus oli yhdeksän vuosikymmentä, vuodesta 1856 vuoteen 1957.Aivan kokonaan liikenne ei Muuruveden vesillä ole vieläkään loppunut, joskin matkustaja-aluksen tai puutavarahinaajan näkeminen alkaa olla sattuman kauppaa.Puurakenteisia höyryveneitä rakennettiin näillä seuduin useassakin paikassa Nilsiän Kirkkorannan ja Kuopion Varvisaaren välillä. Siirryttäessä rautarunkoisiin aluksiin, merkittäväksi laivanrakennuspaikaksi tuli …
kesä 09 2020
Minulle kaikkein läheisin (sananmukaisen maantieteellisesti) Eero Järnefeltin maalauksista on “Lehmisavu” (v 1891) , joka on tehty Kauniskankaan talon pihapiiristä. Tunnistan maalauksesta Muurutjärven takaa tutun maisemaprofiilin. Taiteilijan omin sanoin: “Siitä (kuistilta) on näköala toiselta puolelta järvelle ja vastapäätä hauska karjapiha komeine lehmineen…” (Lindqvist ym. 2002) Lehmisavu; Wikipedia En ihan pysty hahmottamaan maalauksen tarkkaa kohtaa, mutta joka …
kesä 08 2020
Eero Järnefelt maalaa Kuningasniemessä On erittäin mielenkiintoista lukea kirjaa, jonka tapahtumapaikat ovat itselleni todella tutut. Lukiessani näen koko ajan mielessäni, missä ollaan. Tämmöinen kirja on Tatu Kokon romaani “Heinäkuun päivä”. Selostamatta tässä tarkemmin sen rakennetta ja juonta paljastettakoon kuitenkin se, että kirjan tapahtumat kietoutuvat Eero Järnefeltin tuon nimisen maalauksen ympärille. Häme-Wiki; Eeo Järnefeltin maalaus “Heinäkuun …
