Category: historia

touko 06 2021

Vuosikokous 12.5.2021 klo 18.00 Kylätalolla

Tervetuloa Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen vuosikokoukseen Kylätalolla keskiviikkona 12.5.2021 klo 18.00! Kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen. Tule keskustelemaan kanssamme Kotiseutuyhdistyksen hankkeista ja kertomaan meille ajatuksiasi ja toiveitasi Kotiseutuyhdistyksen toiminnasta. Makasiinin hirsikorjaus Monien asiantuntijavierailujen, lausuntojen ja suunnitelmien jälkeen pääsemme vihdoin aloittamaan Kotiseutumuseon Makasiinirakennuksen hirsien kengitystyön valmistelun maanantaina 10.5.2021. Hirsikorjaus tehdään arkkitehti Juha Rajahalmeen työsuunnitelman mukaan. Projekti alkoi syksyllä 2019 …

Jatka lukemista

maalis 17 2021

Kesätyö

Kiitos kesätyöpaikan hakijoille! Olemme valinneet kolme kesätyöntekijää hakijoiden joukosta. Valituiksi tulivat Roni Pennanen Riistavedeltä, Helmi Laitinen Muuruvedeltä ja Sara Kokkarinen Tuusniemeltä. Tervetuloa kesätöihin! Aiemmin aiheesta kirjoitettua: Kevät on tullut ja kesän suunnitelmat ovat ajankohtaisia. Riippumatta mahdollisista rajoituksista palkkaamme kaksi kesätyöntekijää avuksi museolle. Työtehtävä on asiakaspalvelu ja näyttelytilojen järjestely ja puhtaanapito yhdessä yhdistyksen toimihenkilöiden kanssa. Hakemamme …

Jatka lukemista

maalis 09 2021

Elämää Purjejärven Vanhalla Paikalla 1880 – 1920

Alla olevassa artikkelista voit lukea millaista elämä oli Muuruveden Purjejärven Vanhalla Paikalla 1880 – 1921. Amanda Martikainen, o.s. Tengvall, syntyi 1897 Purjejärven Vanhalla Paikalla Jussi (Johan, Janne) Tengvallin ja hänen vaimonsa Ulla (Ulriikka), o.s. Kervinen, neljäntenä lapsena. Amanda Martikaisen muistelmat tallensi hänen tyttärensä Eila Sakslin vuonna 1971. Eila Sakslin on myös täydentänyt muistelmia mm. lohkomisasiakirjoilla …

Jatka lukemista

marras 24 2020

Museon päärakennus

Tässä artikkelissa on Muuruveden kotiseutumuseon päärakennuksesta kaksi opetusvideoa, joiden avulla voit kurkata ajassa taaksepäin millaista elämä oli ennen teollistumista ja teollistumisen varhaisessa vaiheessa. Voit klikata esineitä ja selvittää mihin niitä on käytetty. Museon pihalta päärakennuksen alakertaan: Päärakennuksen yläkerta: Unna Huhtala

elo 27 2020

Vesistö jakoi kunnan kahtia

Ennen Muurutvirran sillan valmistumista (1960) ja vielä sen jälkeenkin kuntalaisten puhekielessä toistuivat termit ”virran tällä puolen” ja ”virran tuolla puolen”. Itse olen elänyt virran tällä puolen eli Riistaveden, Tuusniemen ja Kaavin kuntiin rajautuneella alueella. Kunnan keskustaajama eli kirkonkylä, Kesämäki, Murtolahti, Pelonniemi, Pieksän Niinimäen jne olivat taas virran tuolla puolen. Muurutvirta näytti muodostaneen alueellisesti myös vaurauden …

Jatka lukemista

kesä 15 2020

Uiton hinaajat

“Virta vie ja otvat ohjaa” Lauttausyhdistysten harvojen höyryhinaajien pääsääntöinen tehtävä irtouittotoiminnan aikana oli puutavaralauttojen siirto selkävesien yli. Puut uivat pankapuomien ympäröiminä hinurin vedossa.Missä taas kohdattiin virtaavaa vettä -siellä pankapuomit aukaistiin ja puut laskettiin virranvietäviksi. Virtapaikat oli otvitettu ohjauspuomein, “pölkyn juoksu” saatiin siten pysymäänhalutussa linjassa. Akonveden jälkeen pölkyt laskettiin Putaanvirran vietäväksi minkä alapuolellane taas kerättiin rinkilautaksi. …

Jatka lukemista

kesä 15 2020

Saimaan kanava

Saimaankanavan avaaminen 1856 oli merkittävä vuosi koko Itä-Suomen kehitykselle. Suora yhteys merelle näkyi myös Kuopion seudun liiketoimien vilkastumisena aina 1860-luvulta lähtien. Tervahöyry eli höyrylotja Saimaan laivanrakentajat kehittivät tervahöyryn 1870-1890 luvuilla. Saimaan kanavan sulkukammioiden koko määräsi tervahöyryn mitat 31×7×2.4. Täysikantoinen höyrylotja kuljetti 80-100 standardia sahatavaraa tai 600-700 pinokuutiometriä halkoja. Höyrylotjan höyrykoneen teho oli yleensä alle 100 …

Jatka lukemista

kesä 15 2020

Tuovisen laivasto

1871 Gustav Henrik (Kusti) TUOVINEN syntyy Muuruvedellä n. 1890 Aloittaa halkojen kuljetuksen purjelotjalla Kuopioon Niuvanniemen ja Ranilan tarpeisiin Lotjan nimi on TOIVO. 1897 Kusti ja Johanna MERTANEN (1866) Johan HORTTANAISEN leski vihitään 1900 Kaksospojat August ja Eemil syntyvät 1903 Kolmas poika Veikko syntyy 1905 Kusti ostaa Kallinsalon tilan; Neljäs poika Einar syntyy. 1920 Ensimmäinen moottorilla …

Jatka lukemista

kesä 15 2020

Muuruveden vesiliikenteestä

Merkittävämpi laivaliikenne Muuruveden vesillä kesti jokseenkin tarkalleen sata vuotta. Tästä ajasta matkustajaliikenteen osuus oli yhdeksän vuosikymmentä, vuodesta 1856 vuoteen 1957.Aivan kokonaan liikenne ei Muuruveden vesillä ole vieläkään loppunut, joskin matkustaja-aluksen tai puutavarahinaajan näkeminen alkaa olla sattuman kauppaa.Puurakenteisia höyryveneitä rakennettiin näillä seuduin useassakin paikassa Nilsiän Kirkkorannan ja Kuopion Varvisaaren välillä. Siirryttäessä rautarunkoisiin aluksiin, merkittäväksi laivanrakennuspaikaksi tuli …

Jatka lukemista

kesä 09 2020

Lehmisavua Kauniskankaalla

Minulle kaikkein  läheisin (sananmukaisen maantieteellisesti) Eero Järnefeltin maalauksista on “Lehmisavu” (v 1891) , joka on tehty Kauniskankaan talon pihapiiristä. Tunnistan maalauksesta Muurutjärven takaa tutun maisemaprofiilin. Taiteilijan omin sanoin: “Siitä (kuistilta) on näköala toiselta puolelta järvelle ja vastapäätä hauska karjapiha komeine lehmineen…” (Lindqvist ym. 2002) Lehmisavu; Wikipedia En ihan pysty hahmottamaan maalauksen tarkkaa kohtaa, mutta joka …

Jatka lukemista