Savon Sanomat- lehti 04.12.1912 on Muuruveden teemanumero. Se löytyy Kansalliskirjastosta. Siitä, fraktuuraa lukien on suoraan ja sellaisenaan ilman sanojen korjauksia tai muita muuttamisia kirjoitettu tämän artikkelin teksti. Tästä on tiedotettu Savon Sanomille ja lupaakin on kysytty. Lehti pitää tätä hienona asiana. Nimi Muuruvesi on varmaankin ensin annettu sille vedelle, joka Karhonveden ja Akonveden välillä täyttää …
Category: pinnanmuodot
elo 11 2023
Tehtäviä pinnanmuodoista
Näiden interaktiivisten tehtävien avulla voit tutustua Muuruveteen.Vastaukset löytyvät yleensä kyseisen aiheen sivuilta, artikkeleista, tehtäviin liitetystä materiaalista ja karttatehtävissä luonnollisesti kartoista. Muuruveden mäkiä Mäki Järnefeltin taulussa Mitä muodostumia kartalla? Esimerkki kalliosta Aarne Hagman
loka 03 2020
Ruskakuvausretkellä 2.10.2020
Ruska oli Muuruvedenkin seudulla parhaimmillaan ja siksikin tein valokuvausretken Lassilan ja Erolan mäille, joista olin saanut tietää hyviä näköaloja aukeavan. Kiipesin myös Västinmäelle, josta näkyivät minulle jo lapsuudesta tutut paikat. Artikkelin kuvista ja kartoista Paikalta on panoraamakuva ja niitä yksittäisiä maisemakuvia, joista panoraama on tehty. Olen tehnyt kuvauspaikasta kartan, jossa näkyy panoraaman kuvaussektori.Tässä on linkit …
elo 25 2020
Muuruveden mäkiä
Artikkelia päivitetty 25.8.2020 Muisteluja ja muita mäkijuttuja Mikko Erola:Kaikkein korkeimpien mäkien laelta ei välttämättä ole kaikkein parhaimmat näkymät lähipuustosta johtuen. Pahkamäestä on huikeat näköalat koillisen ja idän suuntaan, mutta ei niinkään etelään ja länteen. Sieltä näkyy Rautavaaran, Juuan ja myös Juankosken suuntaan. Myös Vuotjärven vesistöä. Erolan mäeltäkin näkyy Kuopioon, Siilinjärvelle ja Kinahmin suuntaan, mutta vielä …
elo 23 2020
Muuruveden maaperästä
Tässä artikkelissa ei selosteta seikkaperäisesti alueen maaperää, vaan esitellään kartalla kaksi hyvin erottuvaa maastomuotoa. Laajempi selvitys maaperästä: Harjujakso Muuruvedellä on yksi selvästi erottuva, jääkaudella syntynyt jäätikköjokien sulamisvesien hiekasta ja sorasta kasaama muodostuma. Se alkaa Tuusniemen puolelta Pitkäjärven eteläpuolelta ja jatkuu kapeana pitkittäisharjuna Salmijärvelle. Sen jälkeen se häviää näkyvistä, mutta putkahtaa sitten uudelleen pintaan matalampana Kauniskankaana …