Elinkeinoelämä

Maa- ja metsätalous, liikenne, kaupat ja pankit, teollisuus sekä erilaiset suuremmat ja pienemmät yritykset kuuluvat tämän otsikon alle. Eipä kalastustakaan sovi unohtaa.

Valmiit artikkelit löytyvät kategoriat- valikosta.


Tiivistelmää alasivujen sisällöstä

Pankeista tulee sisältöä myöhemmin.

Maatalous

Muuruvedenkin maaatalous on käynyt läpi valtavan rakenteellisen muutoksen 1700- luvun kaskimailta nykyajan erikoistuneeseen tehotuotantoon.
Väliin ovat mahtuneet 1900-luvun alun torppien itsenäistymiset ja sodan jälkeen suurempien tilojen maista lohkaistut rintamamies- ja asutustilat.
Maidon tuotanto on ollut pitkään Muuruveden tiloilla pääasiallinen tulojen lähde. Maidon vastaanottoon perustettiin oma meijeri vuonna 1905. Lisätienestiä saatiin metsästä ja uitosta niin kauan kuin sitä kesti.
Maatalouskoneita alkoi ilmestyä pelloille 1920- luvulla. Ensin ne olivat hevosvetoisia. 1950- luvulla hankittiin traktoreita ja niihin koneita. Niittosilppurit, puimakoneet ja kuivaamot muuttivat rehun ja viljan tuotantotavat.
Peltojen salaojitus ja apulannan käyttöönotto 1960- luvulla sekä systemaattinen karjanjalostus tehostivat tuotantoa edelleen.
Monilajinen kotieläimistö väistyi vähitellen suurnavettojen ja – sikaloiden tieltä.
Yhteiskunnallinen murros ja taloudelliset vaikeudet käärivät peltoja pakettiin ja lopetetuista tiloista saattoi tulla kesäasuntoja.

Teollisuus ja yritystoiminta

Entistä Muuruveden pitäjää voitiin toki Juantehtaan takia pitää myös teollisuuspaikkana. Juankosken itsenäistyttyä näin ei enää ollut.
Merkittävin teollinen toimija 1900-luvun alkupuolelta vuoteen 1956 saakka oli Muuruveden Osuusmeijeri.
1935 Akonpohjassa aloittanut Koivistoisen betonitehdas oli toinen varsinainen teollisuuslaitos. Sen tominta loppui 1996.
Muuruvedellä on ollut neljä vesivoimalla toimivaa myllyä: Pieksällä, Pieksänkoskella, Tihvonjoelle ja Navasjoella.

Liikenne

Laivaliikenne ja puunuitto olivat pitkään Muuruveden elämälle suorastaan kehityksen vetureita. Muurutkosken ruoppaus 1897 Muurutvirraksi mahdollisti yhteydet yläpuoliseen vesistöön Karjalankoskelle ja sieltä edelleen rautateitse Juankosken rautaruukille ja höyrysahalle.
1800- luvulla varsinaiset isommat tiet eivät vielä menneet suoraan Muuruveden kirkolle vaan kulkivat Kuopiosta etelän kautta Kaaville ja Juankoskelle ja pohjoisen kautta Nilsiään.
Navasjoen ja Putaanjoen sillat ja 1922 käyttöön otettu Muurutvirran lossi yhdistivät eteläiset alueet kylälle.
Muurutvirran silta valmistui 1960.

Rataa Siilinjärveltä Juankoskelle alettiin rakentaa vuonna 1949. Ensimmäinen juna Juankoskelle kulki 1.7.1957.

Kaupat ja pankit

Kaupat Omavaraisuudesta ensimmäisiin kauppoihin 1700- luvulla ja 1800- luvun alkupuolella maaseudulla pärjättiin hyvin pitkälti omilla tuotteilla ja työkalutkin tehtiin itse. Jos jotain tarvittiin, ne hankittiin kaupunkimatkoilla tai aika ajoin pidetyiltä maaseutumarkkinoilta.Ennen vuonna 1859 annettua asetusta kaupankäynti oli kaupunkien porvareiden etuoikeus. Tuolla asetuksella sallittiin määrätyin edellytyksin vähittäiskauppa myös maaseudulla. Kaupan perustamiseen tarvittiin kuvernöörin lupa ja kuntakokouksen …

Maatalous

Kumpuilevat mäkimaat sopivat kaskiviljelyyn, joka kalastuksen kanssa antoi kohtuullisen toimeentulon Akonveden, Pieksän ja Vuotjärven rannoille asettuneille uudisasukkaille 1700-luvulla. Kaskeamista jatkettiin 1880- luvulle saakka.Kesäisin talon lehmät laidunsivat hakaniityillä ja maitoa niistä silloin saatiin. Maidosta tehtiin voita, joka oli tärkeä kauppatavara Pietariin. Pohjois-Savossa parhaat, tasaisimmat ja kivettömimmät pellot sijaitsevat vyöhykkeellä, joka alkaa Pielaveden puolelta ja jatkuu Maaningan, …

Yritystoiminta

Juankosken ruukiin takia silloista Muuruveden kuntaa voitiin toki pitää myös tehdaspaikkakuntana. Juankosken itsenäistymisen jälkeen näin ei enää varsinaisesti ollut.Juantehdasta ei tässä esitellä. Muuruveden Osuusmeijeri ja mylly 1900- luvun alussa Muuruveden lehmien maito toimitettiin Kuopion Osuusmeijeriin, jonka osakkaita Muuruveden suurimmat tilat olivat. Varsinkin kelirikkoaikoina maidon toimittaminen Kuopioon oli jopa mahdotonta. Keskikoisten ja pienten karjojen omistajat virittivät …

Liikenne

Vesiliikenne Pääelinkeinot Koillis-Savossa 1900-luvun alkupuolelle saakka olivat metsästys, kalastus ja kaskiviljely. Vesireitti ja säännöllisen höyrylaivaliikenteen aloittaminen 1865 reitille Muuruvesi-Kuopio ovat olleet olennainen kehityksen veturi. Muurutkosken ruoppaus 1897 Muurutvirraksi mahdollisti yhteydet yläpuoliseen vesistöön Karjalankoskelle ja sieltä edelleen rautateitse Juankosken rautaruukille ja höyrysahalle. Lilli, Tippa ja Kaino olivat ensimmäiset laivat Kuopio-Muuruvesi -reitillä, Koski- ja Karjalankoski -höyrylaivat liikennöivät …