Vesiliikenne
Pääelinkeinot Koillis-Savossa 1900-luvun alkupuolelle saakka olivat metsästys, kalastus ja kaskiviljely. Vesireitti ja säännöllisen höyrylaivaliikenteen aloittaminen 1865 reitille Muuruvesi-Kuopio ovat olleet olennainen kehityksen veturi. Muurutkosken ruoppaus 1897 Muurutvirraksi mahdollisti yhteydet yläpuoliseen vesistöön Karjalankoskelle ja sieltä edelleen rautateitse Juankosken rautaruukille ja höyrysahalle. Lilli, Tippa ja Kaino olivat ensimmäiset laivat Kuopio-Muuruvesi -reitillä, Koski- ja Karjalankoski -höyrylaivat liikennöivät 1900-luvun alusta 1950-luvulle saakka.
Alkuun alukset olivat isoja puuveneitä, joissa oli voimanlähteenä pienivoimainen höyrykone. Rahtiliikenteessä Muuruveden suurin toimija oli Tuovisen höyrylaivasto, jonka aluksilla, kuten Ilmarinen, rahdattiin halkoja ja voita vesireittiä pitkin aina Pietariin asti. Paluulastissa tuotiin mm. viljaa. Vesireittiä voidaan hyvällä syyllä kutsua valtaväyläksi, jonka varrelle alkoivat kehittyä maa- ja metsätalouselinkeinot ja joka avasi Muuruvedelle huomattavat kehitysmahdollisuudet.
Tässä on Muuruveden sataman esittelyvideo, jonka kuvasi Akseli Muraja ja tuotti Pohjois-Savon Kotiseutuyhdistysten Liitto ry . Esittelyvideo kuvattiin Pohjois-Sawon Wanhojen Laiwojen Regattaviikonloppuna 10.-12.6.2022.
Puutavaran uitto
1900-luvun alussa alkoi puutavaran uitto yläpuolisista vesistöistä Putaansaaren eteläpuolelle Muuruvedelle ja edelleen Matikkasalmen kautta Karhonvedelle, jossa eri yhtiöt lajittelivat puut hinaajiensa kuljetettavaksi omille sahoilleen ja tehtailleen Kuopioon ja lähiseuduille. Muuruvedellä oli Suomen suurin puutavaran järvilajittelualue 1900-luvun alusta aina 50-luvun puoliväliin saakka. Metsätyöt tehtiin talvella mies- ja hevosvoimin ja parhaina kesinä puutavaran uitto ja Muuruveden alueen lajittelupaikat työllistivät reilut 500 miestä.
Maantieliikenne
Muuruvedelle johtavia ja alueelle rakennettuja teitä voi tutkia näiltä vanhoilta kartoilta, jotka ovat teiden suhteen hyvin ylimalkaisia.
Perustetun Muuruveden kunnan (v 1908) alueella oli enimmäkseen vain tilusteitä. Kesäisin ei teitä juuri tarvittukaan, kun kuljettiin vesitse ja talvella käytettiin hevosteitä myös jäitä pitkin.
Siltoja jokien ja salmien yli ei vielä ollut, vaan yli mentiin kahlaamalla tai veneellä.
Yllä oleva karttaan ei ole merkitty teitä, jotka kunnan perustamisvaiheessa johtivat Muuruveden kylältä Nilsiään ja Juantehtaalle ja Niinimäen ja Pieksän kautta Halunalle.
Vuotjärven kylältä Nilsiään johtanut polku kunnostettiin tieksi v 1867-68.
Kunnan eteläisen osan liikenne koheni, kun Navasjäven ja Salmijärven tie Västinniemessä rakennettiin vuonna 1913. Sen jatko Muurutvirralle tehtiin seuraavana vuonna. Siihen kuuluivat Navasjoen ja Putaan sillat. Muurutvirran lossi rakennettiin vuonna 1922. Putaalle rakennetiin uusi silta vuonna 1933.
Vuotjärveltä Pellonniemen kautta Nilsiän tielle johtavan tien rakentaminen ja kunnostaminen oli melkoinen kärhämä, kun ei ollut selvyyttä kenen velvollisuus se olisi. Tien rakentaminen aloitettiin vuonna 1914, mutta eripura sen linjauksesta keskeytti työt, Ne jatkuivat vuonna 1916. Senkin jälkeen sen alle luovutetuista maista ja aitausrasituksista riideltiin. Tiestä tuli paikallistie vuonna 1964.
Pelonniemeltä Hiltulanmäkeen menevä tie rakennettiin vuosina 1918-1919.
Vuotjärveltä Juankoskelle vievä tie muuttui kunnantiestä paikallistieksi vuonna 1962.
Muurutvirran silta valmistui 1960 noin 300 m lossista itään.
Rautatie
Poikkirataa Savo-Karjalaan suunniteltiin jo vuonna 1897. Joensuu-Outokumpu rata valmistui vuonna 1928, mutta sen jatko Pohjois-Savoon jäi vielä toteutumatta. Sen esillä ollut pohjosempi reitti Outokumpu-Tuusniemi-Juankoski-Nilsiä-Alapitkä olisi toki ollut Koillis-Savolle mieluinen. Rata kuitenkin tehtiin sitten Viinijärveltä Heinäveden kautta Varkauteen 1930-luvulla.
Lama- ja sotavuodet siirsivät ratahankkeita. Rataa Siilinjärveltä Juankoskelle alettiin rakentaa vuonna 1949. Muuruveden puolella rata kulki Pieksän, Niinimäen ja Vuotjärven kylien läpi. Rakentaminen oli hidasta ja ensimmäinen juna Juankoskelle kulki 1.7.1957.
