Heinäkuun päivän tutut paikat

Kauniskankaan väkeä kesällä 1891 Eero Järnefeltin kuvaamana; Kirjasta “Tulen tähteitä II”, Kekäläisten Sukuseura r.y. 2019

Eero Järnefelt maalaa Kuningasniemessä

Kirjan tapahtumapaikat; https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)

On erittäin mielenkiintoista lukea kirjaa, jonka tapahtumapaikat ovat itselleni todella tutut. Lukiessani näen koko ajan mielessäni, missä ollaan.
Tämmöinen kirja on Tatu Kokon romaani “Heinäkuun päivä”. Selostamatta tässä tarkemmin sen rakennetta ja juonta paljastettakoon kuitenkin se, että kirjan tapahtumat kietoutuvat Eero Järnefeltin tuon nimisen maalauksen ympärille.

Eero Järnefelt; Heinäkuun päivä; Public domain, via Wikimedia Commons

Kyseisen maalauksen Järnefelt maalasi “Kuningasniemessä” ja toisen kuuluisan teoksen “Lehmisavu” Kauniskankaan tilalla.
Maalauksessa näkyy pikkupoika isolla kivellä istumassa.
Hän on Kusti Pekka Kekäläinen, jonka perustama ja hänen ja poikiensa ylläpitämä K.P. Kekäläisen kauppa oli vuosikymmeniä Västinniemen ja lähiseudun asukkaiden vakiopaikka ostosten tekoon.
Kekäläisen äiti oli kotoisin Kauniskankaan talosta (Lindqvist ym. 2002)

Eero Järnefeltin maalauksen “Heinäkuun päivä” tekopaikka sijoitettuna vuoden 1950 ilmakuvaan; Lähde: Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitos

Kauniskankaalla oli ainakin kirjan kuvaamana kesänä 1891 varsinainen kulttuuriväen keskittymä. Sukulaisuuden ja tuttavuuden kautta siellä olivat tuolloin yhtä aikaa alla olevat henkilöt kesää viettämässä. Nimestä on linkki nettilähteeseen.

Alexander ja Elisabeth Järnefelt
Eero, Saima ja (vastasyntynyt) Heikki Järnefelt
Anni Swan
Kasper Järnefelt
Juhani Aho
Venny Soldan
Jean Sibelius ja kihlattunsa Aino Järnefelt
Kasimir Leino
Pekka Halonen

Minulla on ollut monta vuotta suunnitelmissa käydä katsomassa tuota maisemaa Järnefeltin maalauksen tekopaikalta, joka on varsin tuttua seutua lapsuus- ja nuoruusvuosilta. Maalauksessa näkyy taustalla Västinmäki, jonne usein kesäisin kiivettiin.

Mäen laella oli aikoinaan kolmiomittaustorni ja sen huipulla lavetilla monena vuonna kalasääsken pesä: Sitäkin könyttiin joskus katsomaan tornin huteria portaita ylös kiiveten – Huh huh!
Artikkelissa olevan kuvan ja selosteen perusteella paikalla, jossa maalauksen aikaan oli puuton kaskiaho torppineen on nyt nuorta metsää ja pusikkoa eli maalauksen maisemaa ei sieltä näy!

Kirjailija Kokon luvalla olen tehnyt alla olevat kartat, joissa on suorat lainaukset kirjan tekstistä. Kartoissa näkyvät kyseisten tapahtumien sijainnit ja toki muitakin kirjassa mainittuja paikkoja.
Välissä on valokuvia kirjan tapahtumispaikoilta.

Kirjassa käydään Lempi- laivalla myös Kuopiossa, mutta sitä osuutta en tässä käsittele, vaikka toki siitäkin voisi kartat tehdä.