Historia

Tällä sivulla johdatellaan Muuruveden historiaan. Yksityiskohtaisempia tietoja täydentyy ajan kanssa alasivuille ja aineistoa tuotetaan myös artikkeleina.

Varhaishistoria

Muuruveden historian varhaisimmat juuret ulottuvat aikaan ennen ajanlaskumme alkua, mistä osoituksena on Maatalousoppilaitoksen rannasta löytynyt kivikautinen kvartsikaavin. Rautakaudelta on säilynyt tunnistettuna muinaisjäänteenä ns. miekanhiontakivi Putaansaaressa.1) Nilsiän vesireitti on toiminut KoillisSavon alueella Ruotsin ja Venäjän vallan välisenä luonnollisena rajana 1300-luvulta lähtien aina Suomen itsenäistymiseen saakka. Tästä osoituksena ovat Täyssinän rauhan (1595) rajamerkit Tuusniemellä ja Pisan vuorella

Artikkeli: Juankoski; Muuruveden yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2015

Suomen sodan jälkeiset Haminan rauhan (1809) rajat kulkevat kaakosta lounaaseen samaa reittiä. Niinpä Putaansaaressa sijaitsevat myös ensimmäisen maailmansodan (1914-1916) aikaisten juoksuhautojen jäänteet, jotka sijaitsivat tuolloin Venäjän keisarikunnan läntisimmällä puolustuslinjalla. Varustautumisesta huolimatta Suomi ei tuolloin joutunut mukaan sotaan vaikka venäläiset olivat rakentamassa juoksuhautoja myös Muuruvedellä

Vesiliikenne

Pääelinkeinot Koillis-Savossa 1900-luvun alkupuolelle saakka olivat metsästys, kalastus ja kaskiviljely. Vesireitti ja säännöllisen höyrylaivaliikenteen aloittaminen 1865 reitille Muuruvesi-Kuopio ovat olleet olennainen kehityksen veturi. Muurutkosken ruoppaus 1897 Muurutvirraksi mahdollisti yhteydet yläpuoliseen vesistöön Karjalankoskelle ja sieltä edelleen rautateitse Juankosken rautaruukille ja höyrysahalle. Lilli, Tippa ja Kaino olivat ensimmäiset laivat Kuopio-Muuruvesi -reitillä, Koski- ja Karjalankoski -höyrylaivat liikennöivät 1900-luvun alusta 1950-luvulle saakka.

Alkuun alukset olivat isoja puuveneitä, joissa oli voimanlähteenä pienivoimainen höyrykone. Rahtiliikenteessä Muuruveden suurin toimija oli Tuovisen höyrylaivasto, jonka aluksilla, kuten Ilmarinen, rahdattiin halkoja ja voita vesireittiä pitkin aina Pietariin asti. Paluulastissa tuotiin mm. viljaa.6) Vesireittiä voidaan hyvällä syyllä kutsua valtaväyläksi, jonka varrelle alkoivat kehittyä maa- ja metsätalouselinkeinot ja joka avasi Muuruvedelle huomattavat kehitysmahdollisuudet.

Puutavaran uitto

1900-luvun alussa alkoi puutavaran uitto yläpuolisista vesistöistä Putaansaaren eteläpuolelle Muuruvedelle ja edelleen Matikkasalmen kautta Karhonvedelle, jossa eri yhtiöt lajittelivat puut hinaajiensa kuljetettavaksi omille sahoilleen ja tehtailleen Kuopioon ja lähiseuduille. Muuruvedellä oli Suomen suurin puutavaran järvilajittelualue 1900-luvun alusta aina 50-luvun puoliväliin saakka. Metsätyöt tehtiin talvella mies- ja hevosvoimin ja parhaina kesinä puutavaran uitto ja Muuruveden alueen lajittelupaikat työllistivät reilut 500 miestä.2)

Koulut

Kauniskankaalla aloitti jo 1886 Muuruveden ensimmäinen yleinen kansakoulu. Koulu toimi Västinniemen Kauniskankaan talossa kolme vuotta. Sitten koululle ostettiin oma tontti aivan Muuruveden kylän keskustasta ja tontille rakennettiin talkoovoimin koulurakennus. Koulu aloitti toimintansa keskustassa 1889. Vuonna 1909 oppilasmäärän kasvettua, rakennettiin toinen K.A. Honkavaaran suunnittelema koulurakennus. Myöhemmin 1960-luvun alusta kymmenen vuoden ajan näissä koulurakennuksissa toimi myös Muuruveden kunnallinen keskikoulu kuntaliitokseen 1971 (Juankoski) saakka.

Muuruvesi oli 1900-luvun alussa Pohjois-Savon henkinen veturi ja lukuisten hyvien hankkeiden alkuunpanija; Muuruvetiset tilalliset olivat perustamassa Osuustoimintaliikettä, Maalaisliittoa ja Savon Sanomia.4) Samat isännät olivat perustamassa Maamiesseuraa, joka laittoi alulle Muuruveden Kauniskankaalle maamieskoulun 1908. Koulun jatkuvuuden turvaamiseksi perustettiin kannatusyhdistys vuonna 1920 ja samana vuonna yhdistys osti koulun itselleen. Koulu siirtyi valtiolle vuoden 1936 alusta. 5) Oppilaitos jatkoi toimintaansa useiden laajennus- ja kehitysvaiheiden jälkeen Maatalous- ja Puutarhaoppilaitoksena vuoteen 2019 asti, jolloin toiminta Muuruvedeltä siirtyi Toivalaan.

Kauniskankaalla

Myös Suomen kulttuurin kultakauden taiteilijat löysivät tiensä kesänviettoon Muuruveden Kauniskankaalle 1891. Tuosta vierailusta on muistona Eero Järnefeltin ”Lehmisavu” -maalaus Kauniskankaan pihapiiristä sekä ”Heinäkuun päivä”, joka on maalattu Kuninkaisten niemessä. Järnefeltien vieraana Kauniskankaalla kävivät tuon ajan kulttuurivaikuttajat kuten Jean ja Aino Sibelius, Juhani Aho ja Venny Soldan seurueineen. Kauniskangas oli Kuopiosta itään suuntautuvan laivareitin päätepiste ja siis helposti saavutettavissa. 6)

Kuntaliitokset

Muuruveden kunnan alue erotettiin Nilsiästä omaksi kunnakseen vuonna 1900. Tuolloin Muuruveden kuntaan kuului myös Juankosken ruukkialue, joka sittemmin 1925 erosi omaksi kunnakseen. Muuruveden väkiluku oli suurimmillaan 1920 -luvulla, n. 6000 asukasta, vuonna 1971 kun Muuruveden kunta liitettiin Juankoskeen asukkaita oli n. 3700. Vuonna 2017 kun Juankosken kunta liitettiin Kuopioon, asukkaita koko Juankoskella Säyneinen mukaan lukien oli 4731. Muuruvesi kuuluu siis nykyään Kuopioon.

Kirkko ja seurakunta

Samoin kuin kunta, myös Muuruveden seurakunta erotettiin Nilsiästä omaksi emäseurakunnaksi 1899. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman mahtavan graniittikirkon rakentaminen aloitettiin 1901 ja kirkko valmistui 1904. Kirkon massiiviset rakennuskivet saatiin lähiympäristöstä louhimalla siirtolohkareista. Kirkon puusisustus veistettiin Matkussaaressa sijainneessa Paavo Pentikäisen puuverstaassa. 7) Nykyään Muuruveden seurakunta on osa Järvi-Kuopion seurakuntaa.

Muuruveden kirkko 17.7.2017; Kuva: Aarne Hagman

Kylän rakennukset ja toiminnot

Vuosisadan vaihteen jälkeen 1900-luvun alussa Muuruveden kylä alkoi rakentua pikkuhiljaa sataman, myllyn ja meijerin sekä kirkon väliselle alueelle. Kauppiaat rakensivat satamaan tarvitsemansa varastomakasiinit. Nykyään kesäaikana auki oleva Satamakahvila Muru toimii entisessä makasiinissa. Muuruvedelle muuttanut rakennusmestari K.A. Honkavaara (aiemmin Hall) suunnitteli useita kylän merkkirakennuksia, kuten pappilan, toisen koulun, vanhainkodin ja Nuorisoseuran talon8), joka nykyään tunnetaan Kylätalona. Palveluita kylässä löytyi kauppojen ja kestikievareiden lisäksi räätälistä suutariin ja Nuorisoseurantalolla järjestettiin tansseja. Kylän vanhin asuinrakennus on perimätiedon mukaan Alatalon tupa, jonka kattohirteen on kaiverrettu vuosiluku 1842 ja joka on muutettu savupirtistä uloslämpiäväksi 1860.9) Nykyään Kaartotien päässä Alatalon pihapiirissä toimii Topin Maatilamyymälä.

Maatalousnäyttely

Heinäkuussa vuonna 1965 järjestetty Muuruveden Maatalousnäyttely oli kylän maatilojen, ympäröivien kylien ja yhdistysten yhteinen voimanponnistus. Presidentti Urho Kekkosen avaamassa kaksipäiväisessä Maatalousnäyttelyssä vieraili yhteensä n. 35.000 kävijää. Näyttelyn ohjelmassa oli mm. perinnekulkueet työkoneineen, uusimpien maatalouskoneiden sekä palkittujen tuotantoeläinten esittelyä. Maatalousnäyttelyn pääportti on säilytetty Kotiseutumuseon makasiinirakennuksen sisäänkäyntinä.

Kotiseutumuseon makasiinirakennus; Maatalousnäyttelyn portti; Kuva: Aarne Hagman

Työväenyhdistys

Kylässä toimi aikanaan myös 1910 perustettu Työväenyhdistys, johon kuului maatilojen työväkeä sekä uitto- ja metsätyömiehiä. Työväenyhdistyksen perustivat alueen isännät työväestön sivistämiseksi. Yhdistys rakennutti kylän raitin varteen myös oman Työväentalon, joka sittemmin on huonokuntoisena purettu.

Siirtokarjalaiset ja tsasouna

Myös sodan jälkeen Muuruveden alueelle asutetut siirtokarjalaiset toivat oman vahvan panoksensa kylän ja sen kulttuurin kehittämiseen. Muuruvedelle rakennettiinkin oma ortodoksinen tsasouna, joka valmistui 1962. Tsasounan toiminnan jatkamiseen on vuonna 2019 kerätty rahoitusta yksityisiltä kannattajilta, jotta se voitaisiin säilyttää.

Yhteisiä saavutuksia

Savolaisella lupsakkaalla suvaitsevaisuudella kylä on ottanut vastaan uudet lääkärit, virkamiehet, kauppiaat ja muut uudisasukkaat.

Kaikki kylän hankkeet tähän päivään asti ovat vaatineet yhteen hiileen puhaltamista. Kylän yhteisiä saavutuksia on kutsuttu Muuruveden 100-vuotiaaksi ihmeeksi. Nyt jo 120-vuotias ihme perustuu pitkälti yhteisten hankkeiden sisukkaaseen toteuttamiseen. Vaikeat asiat on ratkaistu yhteistuumin. Tästä yhtenä osoituksena on talkoilla tehty Kylätalon remontti, joka valmistui 2015. Kylän lukuisat yhdistykset jatkavat tänä päivänä aktiivisesti kylän kehittämistä niin elinkeinojen, urheilun ja kulttuurin saralla perinteitä kunnioittaen.

Lähteet

  • 1) Muuruveden yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2015(Juankosken kunta)
  • 2) Niilo Lintunen, vesiliikennettä Muuruveden reitillä -valokuvanäyttelyn esite
  • 3) Forsberg, Juha, Juankosken Koululaitoksen historia 1862-1992
  • 4) Seppo Kononen, Muuruveden 100-vuotias ihme, Savon Sanomat 6.10.2008
  • 5) Muuruveden Maatalousoppilaitoksen arkisto, Joensuun maakunta-arkisto
  • 6) Jaakko Korhonen, näytelmä käsikirjoitus, Elsa Pons, Jaakko Korhonen, vesiliikennettä Muuruveden reitillä -valokuvanäyttelyn esite
  • 7) Ismon blogi, Ismo Pentikäisen blogi 21.9.2014
  • 9) Pohjois-Savon Liitto, Pohjois-Savon Kulttuuriympäristöselvitys, 2011 Muut yksilöimättömät lähteet Muuruvesi-kirjasta ja kirjoittajan sekä Muuruveden Kotiseutumuseon lähdeaineistosta

Lisätietoja Muuruveden Kotiseutuyhdistykseltä; kotiseutuyhdistys.muuruvesi(at)gmail.com

Kirkko ja seurakunta

Koulut

Maatalousnäyttely

Maatalousoppilaitos

Puunuitto

Vesiliikenne

Pääelinkeinot Koillis-Savossa 1900-luvun alkupuolelle saakka olivat metsästys, kalastus ja kaskiviljely. Vesireitti ja säännöllisen höyrylaivaliikenteen aloittaminen 1865 reitille Muuruvesi-Kuopio ovat olleet olennainen kehityksen veturi. Muurutkosken ruoppaus 1897 Muurutvirraksi mahdollisti yhteydet yläpuoliseen vesistöön Karjalankoskelle ja sieltä edelleen rautateitse Juankosken rautaruukille ja höyrysahalle. Lilli, Tippa ja Kaino olivat ensimmäiset laivat Kuopio-Muuruvesi -reitillä, Koski- ja Karjalankoski -höyrylaivat liikennöivät 1900-luvun …

Yhdistystoiminta