Tällä sivulla on tiivistetty katsaus Muuruveden historiaan. Historia on kattava teema muissakin tämän sivuston aiheissa ja artikkeleissa.
Muistelmat ja tarinat ovat arvokasta yhteistä historiaa, jota täällä jaetaan.
Toivomme tarinoita ja historiikkia tänne lisää. Ota siis yhteyttä meihin tai lähetä valmis tarinasi! Olemme kuulolla!
Täällä jo olevat artikkelit näet tästä:
Varhaishistoriaa
Muuruveden historian varhaisimmat juuret ulottuvat aikaan ennen ajanlaskumme alkua, mistä osoituksena on Maatalousoppilaitoksen rannasta löytynyt kivikautinen kvartsikaavin. Rautakaudelta on säilynyt tunnistettuna muinaisjäänteenä ns. miekanhiontakivi Putaansaaressa. Nilsiän vesireitti on toiminut KoillisSavon alueella Ruotsin ja Venäjän vallan välisenä luonnollisena rajana 1300-luvulta lähtien aina Suomen itsenäistymiseen saakka. Tästä osoituksena ovat Täyssinän rauhan (1595) rajamerkit Tuusniemellä ja Pisan vuorella
Lähde: Juankoski; Muuruveden yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2015
Suomen sodan jälkeiset Haminan rauhan (1809) rajat kulkevat kaakosta lounaaseen samaa reittiä. Niinpä Putaansaaressa sijaitsevat myös ensimmäisen maailmansodan (1914-1916) aikaisten juoksuhautojen jäänteet, jotka sijaitsivat tuolloin Venäjän keisarikunnan läntisimmällä puolustuslinjalla. Varustautumisesta huolimatta Suomi ei tuolloin joutunut mukaan sotaan vaikka venäläiset olivat rakentamassa juoksuhautoja myös Muuruvedellä
Kunnan synty ja rajat
Seurakunnan ja kunnan historia kulkivat 1800- luvulta aina 1920- luvulle saakka yhdessä.
Nilsiä sai kappeliseurakunnan aseman vuonna 1769. Kirkon rakentamisessa Kuopio ajoi Nilsiän ohi, kun se sai kaupunkioikeudet vuonna 1782. Kuopion kirkon suunnittelutoimikunnissa oli edustajia mm. Murtolahdesta, Niinimäestä ja Vuotjärveltä.
Nilsiä havitteli kuitenkin omaa, itsenäistä seurakuntaa. Tämä toteutui vuonna 1816, jolloin siitä tuli oma kirkkopitäjä, johon Muuruvesikin kuului.
Nilsiän uuden kirkon suunnittelu vuonna 1892 vauhditti muuruvetisten ajatusta omasta seurakunnasta ja kirkosta. Olihan Muuruvedelle jo ehtinyt syntyä oma väestökeskus. Venäjän senaatti päätti 25.1.1899 erottaa Muuruveden omaksi kirkkoherrakunnaksi. Muuruveden kunnan toiminta alkoi 1.1.1908 ja samalla Muuruvesi sai myös seurakunnalliset oikeudet.
Itsenäistyvän kunnan alueen rajaaminen sujui ainakin säilyneiden lähteiden muukaan hyvin. Siihen kuuluivat Nilsiän pitäjä eteläiset osat.
Myöhemmin rajoja sitten vielä entraattiin. Kuopion maalaiskunnasta uuteen kuntaan siirrettävistä alueista ei tuolloin vielä selvästi päätetty.
Eräät talot ja kylät halusivat vahvistuksia ja muutoksia tehtyyn päätökseen. Vuonna 1914 Kuopion läänin kuvernööri piti eräiden tilallisten Olli Heikkisen johdolla tehtyä anomusta oikeana. Sen mukaan eräät talot Kotasalmen, Ryönän ja Pellonniemen kylästä olivat laillisessa järjestyksessä siirtyneet Muuruveden seurakunnan alaisuuteen. Hallinnollisesti ne senaatin päätöksen mukaan liitettiin Muuruveden pitäjään 10.8.1915. Lisää alueita Ryönän ja Lohilahden kylästä siirrettiin pitäjään vuonna 1924.
4.9.1924 perustettiin Riistaveden kunta, johon siirrettiin Talvisalo. Sen asukkaat eivät tästä pitäneet ja anoivat siirtoa Muuruveden seurakuntaan. Perusteina oli lyhyempi vesimatka kesällä, hyvä talvitie Muuruveden kirkolle ja tieyhteys Murtolahdesta sinne. Lisäksi Tihvonjärvelle oltiin rakentamasta kansakoulua. Muuruveden kirkonkokouksessa anomusta puollettiin, mutta Riistaveden kirkonkokouksessa sitä vastustettiin. Kuopion tuomiokapituli päätyi anomuksen käsittelyssä kielteiselle kannalla ja samoin teki maaherra 17.3.1925. Lopullisesti opetusministeriön vahvistuksella talvisalolaiset jäivät Riistavedelle.
Juankoski itsenäiseksi
Suomessa oli menossa kehitys, jossa tehdaspaikkakunnista tuli ennen pitkää omia kuntia. Valtioneuvoston päätöksellä 18.10.1923 Juantehtaan alueesta ja osista Akonveden, Vehkalahden, Hipanlahden ja Muuruveden kyliä muodostettiin Juankosken seurakunta 1.12.1923. Se ja samalla siis kunta aloitti itsenäisen toiminnan 1.1.1925.
Muuruveden väkiluku oli suurimmillaan 1920-luvulla, n. 6000 asukasta,
Juankosken kaupunki ja liitokset Nilsiään
Vuonna 1971 Juankoski, Muuruvesi ja Säyneinen yhdistyivät Juankosken kaupungiksi. Maayhteys Juankosken ja Säyneisen välillä syntyi aluemuutoksista Nilsiän ja Kaavin kanssa.
01.01.1973 entisen Muuruveden kylistä Murtolahti ja Niinimäki siirtyivät kokonaan Juankoskesta Nilsiään. Osa murtolahtelaisista olisi halunnut liittyä Siilinjärveen, mutta tämä toive ei toteutunut.
Pieksän kyläläisistä osa halusi palata entiseen emäpitäjäänsä Nilsiään. Valtioneuvoston päätöksen 20.04.1972 mukaan raja vedettiin mm. puroja pitkin ja muutamissa paikoissa ihan tilakohtaisesti niin, että vierekkäisistä tiloista toinen jäi Juankosken ja toinen Nilsiän puolelle.
Kuopioon
Vuoden 2017 alusta Juankoskesta tuli Kuopion osa.
Nilsiä oli liittynyt Kuopioon jo vuonna 2013.
Lähde: Emäpitäjästä tehtaan varjoon – Elämää ja tapahtumia muurivetisten matkassa, toimittanut Anu Rissanen; MediaWallius 2001
Historiaa aikajanalla
Janalle on merkitty päätösten ja toiminnan aloituspäivämääriä.
Voit avata janan suuremmaksi sen oikeasta yläkulmasta ja venyttää/supistaa skaalaa alhaalta vasemmalta (+/-)
Yhteisiä saavutuksia
Maatalousnäyttely
Heinäkuussa vuonna 1965 järjestetty Muuruveden Maatalousnäyttely oli kylän maatilojen, ympäröivien kylien ja yhdistysten yhteinen voimanponnistus. Presidentti Urho Kekkosen avaamassa kaksipäiväisessä Maatalousnäyttelyssä vieraili yhteensä n. 35.000 kävijää. Näyttelyn ohjelmassa oli mm. perinnekulkueet työkoneineen, uusimpien maatalouskoneiden sekä palkittujen tuotantoeläinten esittelyä. Maatalousnäyttelyn pääportti on säilytetty Kotiseutumuseon makasiinirakennuksen sisäänkäyntinä.
Savolaisella lupsakkaalla suvaitsevaisuudella kylä on ottanut vastaan uudet lääkärit, virkamiehet, kauppiaat ja muut uudisasukkaat.
Kaikki kylän hankkeet tähän päivään asti ovat vaatineet yhteen hiileen puhaltamista. Kylän yhteisiä saavutuksia on kutsuttu Muuruveden 100-vuotiaaksi ihmeeksi. Nyt jo 120-vuotias ihme perustuu pitkälti yhteisten hankkeiden sisukkaaseen toteuttamiseen. Vaikeat asiat on ratkaistu yhteistuumin. Tästä yhtenä osoituksena on talkoilla tehty Kylätalon remontti, joka valmistui 2015. Kylän lukuisat yhdistykset jatkavat tänä päivänä aktiivisesti kylän kehittämistä niin elinkeinojen, urheilun ja kulttuurin saralla perinteitä kunnioittaen.
