Kauppa, käsiteollisuus ja teollisuuden edellytykset Muuruvedellä 1912

Savon Sanomat- lehti 04.12.1912 on Muuruveden teemanumero. Se löytyy Kansalliskirjastosta.

Siitä, fraktuuraa lukien on suoraan ja sellaisenaan ilman sanojen korjauksia tai muita muuttamisia kirjoitettu tämän artikkelin teksti. Tästä on tiedotettu Savon Sanomille ja lupaakin on kysytty. Lehti pitää tätä hienona asiana.

Kauppaliikkeiden tarve ja käyttö kuntamme alueella on parisen viime vuosikymmenen ajalla lisääntynyt moninkertaiseksi. Sitä selvästi todistaa jälkivuosina perustettujen uusien liikkeiden luku ja vielä enemmän niissä vilkkaasti käypä kauppa. Joskin asutus on tällä ajalla lisääntynyt, on kauppojen lisääntyminen mennyt kuitenkin paljon asutuksen edelle.

Vähän yli kymmenen vuotta sitte oli yksi kauppa Juantehtaalla ja toinen nykyisessä kirkonkylässä, jotka tyydyttivät täydelleen niiden tarpeen. Nyt kirkonkylän kolmessa kauppiaassa tehdään kauppaa liikettä kohti ainakin yhtä paljon kun ennen kaikissa yhteensä, vaikka pienempiä kauppoja on melkein joka kylässä ja sittekin osa kunnan alueen kaupasta, varsinkin rautakauppa-alaan kuuluva, tehdään Kuopiossa.

Tämä on sitä meidän maamme takaperäistä kehitystä osoittavaa, joka viepi rahat maastamme ulkolaisten rikkauksiksi. Tämä taloudellista vauriota tuottava epäkohta ja tottumus tulisi ottaa vakavalta kannalta täälläkin, jos mieli saada oloja tässä korjaantumaan parempaan päin. Jokaisen kohdaltaan on tästä painajaisesta pyrittävä vapautumaan. On lakattava vähemmälle nautinto, ylellisyys, y.m. rihkamatavaroiden ostosta ja käytöstä. Tällöin edistämme varallisuuden pysymistä maassamme, jolloin teemme työtä itsemme ja tulevien polvien hyväksi. Suuret tulot ei asiaa tässä korjaa vaan pienet menot!

Käsiteollisuus, mitä tehdään kotitöinä perheissä, on kehittynyt täälläkin kaupan käynnin kanssa yhtä huonoon suuntaan. Paljon ostetaan niitäkin tavaroita, mitä voitaisiin jokaisessa kodissa valmistaa, kun vaan ahkeruutta ja harrastusta enemmän olisi. Käsiteollisuuden harjoittajia on useampiakin, jotka ovat kehittyneet ammateissaan kiitettävän pitkälle.

Huomattavin näistä on Juantehtaan Pikonlahdessa Antti Pasasen vaatetus- ja räätäliliike, joka on paisunut kyläräätälin liikkeestä tehdasmaiseksi. Täydelleen 20 vuotta sitte kun hän muutti kotikylästään Vuotjärveltä nykyiseen paikkaansa, harjoitti hän ammattiaan parin apulaisen kanssa. Vähitellen liikkeen tunnetuksi tultua on tilauksien karttuessa täytynyt työvoimiakin lisätä. Viime vuosina on liikkeen apulaisten luku ollut kymmenen seudulla. joskus vähän vähempi ja toiste siitä ylikin. Ja monet näistä apulaisista ovat liikkeen vakituisia, pitkäaikaisia työmiehiä, joista kaksi on liikkeen harjoittajan työssä ollut 25 vuotta. Tämä tällainen pitkäaikainen yhteistyö, nykyisin liikkuvana ja ristiriitojen aikana, on luettava liikkeen harjoittajan ja sen kunnollisten apulaisten kunniaksi.

Loitommalle kun kotiseudulle, on sanotun liikkeen valmisteet miesten ja naisväen vaatetustarpeissa täytetty. Useihin naapurikuntiin tehdään vaatetilauksia täältä. Lukuisan tilaajamäärän ja vaatteiden laajan menekin on liike saavuttanut kunnollisten valmisteittensa ja huokeiden hintojensa kautta.

Sen suurteollisuuden rinnalla, mitä tässä eri kirjoituksessa kerrotussa Juantehtaassa harjoitetaan, on kunnan alueella edellytyksiä uusillekin teollisuuspaikoille . Vielä virtaa Karjankosken vesivoimat vapaana. Kovin vähäiset käyttötarkoitukset ovat Pieksän järviä yhdistävien pienempien kosken vesivoimilla. Yläpieksänkin koskessa olevan jauhomyllyn lisäksi olisi siinä sopiva tila suurien kylien keskustassa käyttövoimaksi sopiviin tarkoituksiin. Sitenpä (?) seutulaiset ennen pitkää näitä yhteistoiminnan kautta hyväkseen käyttävät.

Kirjurina Aarne Hagman

Linkkejä lehtiin, joissa on mainittu artikkelin aihepiiriin liittyviä asioita