Kulttuuri

Sivun otsikkoa tulkitaan tässä hyvin laajasti ja käsittelytapa alasivuilla on historiallinen. Alasivuilla ja artikkeleissa asioita käsitellään tällä sivulla olevaa tiivistelmää laajemmin.

Kokemukset, muistelmat, muu kirjallinen materiaali sekä kuvat näistä aheista ovat tervetulleita.


Ota yhteyttä:


Tiivistelmä alasivujen sisällöstä

Koulutoimi

Kansan opettamisesta huolehti Muuruvedenkin seudulla 1800- luvulla kirkko.
Kansakoululaitosta alettiin perustaa Suomeen 1860- luvun alussa.
Nilsiässä kansakoulu aloitti 15.9.1876. Muuruveden ensimmäinen yleinen kansakoulu aloitti toimintansa Västinniemen Kauniskankaalla 1886.
Muuruveden kansakoulujen piirijako tuli voimaan 22.9.1916.
Vuonna 1925 Juankoski, Karjalankoski ja Akonvesi siirtyivät uuteen Juankosken kuntaan.
Muuruveden nuorin kansakoulu rakennettiin Kesämäkeen 1957.
Kansalaiskoulu aloitti syksyllä 1958.
Muuruveden kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa 1963 vanhan kansakoulun uudemmassa rakennuksessa. Se lopetti toimintansa kevääseen 1973, jolloin syntyi sen ja Juankosken keskikoulun yhteinen peruskoulun yläaste.

Vuonna 1908 aloitti toimintansa Muuruveden Maatalouskoulu Kainuskankaalla.

Kirjastotoimi

Muuruvedellä todennäköisesti ensimmäinen kyläkirjasto perustettiin Vuotjärvelle vuonna 1892. Kyläkirjastoja perustettiin myöhemmin myös Muuruveden kirkonkylälle, Västinniemeen ja Pieksälle. Näissä toimijana olivat nuorisoseurat.
Kunnankirjasto perustettiin 27.9.1915. Siihen kyläkirjastot luovuttivat niteensä.
Sivutoimipisteet olivat Pieksällä ja Västinniemessä. Vuonna 1927 kirjasto siirtyi kunnan omaan toimitaloon. Välillä kirjasto toimi kansakoululla ja vuodesta 1968 alkaen vanhassa postitalossa .
Kun Muuruvesi liitettiin Juankoskeen, kirjasto muuttui sivukirjastoksi. Vuonna 1975 se muutti uuteen postitaloon. Siellä laajemmissa tiloissa oli uutena oma lastenosasto ja käsikirjastohuone. Muuruveden sivukirjaston toiminta loppui 1996. 

Seurakunnallinen toiminta

Nilsiä sai kappeliseurakunnan aseman vuonna 1769. Kirkon rakentamisessa Kuopio ajoi Nilsiän ohi, kun se sai kaupunkioikeudet vuonna 1782.  Kuopion kirkon suunnittelutoimikunnissa oli edustajia mm. Murtolahdesta, Niinimäestä ja Vuotjärveltä.
Nilsiä havitteli kuitenkin omaa, itsenäistä seurakuntaa. Tämä toteutui vuonna 1816, jolloin siitä tuli oma kirkkopitäjä, johon Muuruvesikin kuului.
Nilsiän uuden kirkon suunnittelu vuonna 1892 vauhditti muuruvetisten ajatusta omasta seurakunnasta ja kirkosta. Olihan Muuruvedelle jo ehtinyt syntyä oma väestökeskus. Venäjän senaatti päätti 25.1.1899 erottaa Muuruveden omaksi kirkkoherrakunnaksi.
Muuruveden kunnan toiminta alkoi 1.1.1908 ja samalla Muuruvesi sai myös seurakunnalliset oikeudet.
Kirkon suunnittelu käynnistyi 26.8.1900. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman mahtavan graniittikirkon rakentaminen aloitettiin 1901 ja se vihittiin käyttöön 18.9.1904.
Kun Juankoski erosi Muuruvedestä omaksi kunnakseen 1.1.1925 samalla sen ja Muuruveden seurakunnatkin erkanivat.
Herätysliikkeistä herännäisyydellä on ollut vankka jalansija Muuruvedellä. Monet papit ovat olleet sen piirissä ja kylillä pidetyissä seuroissa on ollut puhujina tunnettuja maallikkosaarnaajia.
Sodan jälkeen Muuruveden alueelle asutetut siirtokarjalaiset toivat oman vahvan panoksensa kylän ja sen kulttuurin kehittämiseen. Muuruvedelle rakennettiinkin oma ortodoksinen tsasouna, joka valmistui 1962.

Yhdistystoiminta

Nuorisoseurat

Muuruvedelle nuorisoseuraliike saattoi tulla Savon rataa rakentaneiden pohjalaisten mukana. Tietoa muualla perustettujen seurojen toiminnasta saatiin myös sanomalehdistä ja se tuntui sopivan hyvin täkäläiseen elämänmenoon.
Nuorisoseuroista tuli nuorison kohtaamispaikkoja. Iltamissa oli joskus pelkästään tanssia, mitä myös paheksuttiin. Niiden ohjelmaa monipuolistettiin esitelmillä, näytelmillä ja runoilla
Pitäjään perustettiin ennen sotia kahdeksan nuorisoseuraa.
Toimintaa oli ainakin 2000- luvun alussa vielä näissä: Kirkonkylän, Västinniemen, Vuotjärven, Pieksän-Niinimäen, Pohjois-Muuruveden ja Murtolahden nuorisoseura.

Marttayhdistykset

14.11.1909 joukko naisia, joita Pieksän koulun opettaja Frans Josef Pulkkinen oli kannustanut marttatoimintaan perusti Helsingin Marttayhdistyksen haaraosaston.
Pieksän marttayhdistyksen toiminnassa oli hiljaisempia ja aktiviisempia kausia.
Sota-aikana Marttojen toiminta keskittyi kotirintaman maanpuolustustyöhön.
Erilaisista kursseista puutarhakurssit olivat hyvin suosittuja. Martat järjestivät myös yhteisiä retkiä. Yhteistyö Länsi-Muuruveden maamiesseuran kanssa sujui hyvin. Varoja saatiin avustuksina ja niitä kerättiin myös iltamilla ja järjestämällä kilpa-ajoja.
Muuruvedellä on toiminut kaksi muuta Martta- yhdistystä.

Työväenyhdistys

Muuruveden kylässä toimi aikanaan 1910 perustettu Työväenyhdistys, johon kuului maatilojen työväkeä sekä uitto- ja metsätyömiehiä. Työväenyhdistyksen perustivat alueen isännät työväestön sivistämiseksi. Yhdistys rakennutti kylän raitin varteen myös oman Työväentalon, joka sittemmin on huonokuntoisena purettu.

Urheilutoiminta

Vuonna 1914 perustettu Muuruveden Jyske ry on ollut merkittävin urheiluseura:
Seuran uusi nousu sotien jälkeen tapahtui 7.10.1945, jolloin se rekisteröitiin. Suojeluskuntatalo muuttui Urheilutaloksi, jossa voitiin pelata lentopalloa.
Myös pesäpallon pelaaminen alkoi seuran puitteissa etenkin Vuotjärvellä, jossa se oli ollut nuorisoseurankin toimintaa.
Vuonna 1954 Jyske saavutti pesäpallouransa huipun, kun se pääsi Suomen toiseksi korkeimmalle tasolle Suomi- sarjaan.
Uudistetun kentän ensimmäiset kilpailut olivat 15.6.1952 ja varsinaiset vihkiäiset 13.7.1952. Kenttää kunnostettiin 1990- luvun puolivälissä ja 1998 se oli uudelleen käytössä.

Kauniskankaalla

Myös Suomen kulttuurin kultakauden taiteilijat löysivät tiensä kesänviettoon Muuruveden Kauniskankaalle 1891. Tuosta vierailusta on muistona Eero Järnefeltin ”Lehmisavu” -maalaus Kauniskankaan pihapiiristä sekä ”Heinäkuun päivä”, joka on maalattu Kuninkaisten niemessä. Järnefeltien vieraana Kauniskankaalla kävivät tuon ajan kulttuurivaikuttajat kuten Jean ja Aino Sibelius, Juhani Aho ja Venny Soldan seurueineen. Kauniskangas oli Kuopiosta itään suuntautuvan laivareitin päätepiste ja …

Kirjastotoimi

1800- luvun lopun sivistysharrastuksen ja yhä laajemmalle levinneen lukutaidon elähdyttämänä alettiin pohtia kansankirjastojen tarpeellisuutta. Muuruvedellä todennäköisesti ensimmäinen kyläkirjasto perustettiin Vuotjärvelle vuonna 1892. Se toimi Iivolan talossa. Kun kylälle perustettiin nuorisoseura vuonna 1909, kirjaston hoito oli tärkeä osa sen toimintaa. Kyläkirjastoja perustettiin myöhemmin myös Muuruveden kirkonkylälle, Västinniemeen ja Pieksälle. Näissäkin toimijana olivat nuorisoseurat. Varsinaista kunnallista kirjastoa …

Koulutoimi

Ennen kansakoululaitoksen syntyä kansan kouluttamisesta ja muustakin sivistämisestä huolehti kirkko. Lukutaidon hankkiminen kytkeytyi kiinteästi seurakuntaelämään kuten ripille pääsyyn. Taitoja tarkastettiin kinkereillä, joissa pidetyt kuulustelut olivat varsin pelättyjäkin tilaisuuksia. Lukutaidon opettaminen annettiin aluksi lukkarin tehtäväksi, kuten Seitsemästä veljeksestä olemme lukeneet.Turun piispan Gezelius vanhemman toimesta käynnistettiin 1600- luvun loppupuolella kiertokoulujärjestelmä.Muuruvesi kuului 1800- luvulla Kuopion pitäjään, joka puolestaan …

Seurakunnallinen toiminta

Muuruveden seurakunnan juuria voidaan etsiä aina Täyssinän rauhan (1595) jälkeen syntyneestä Juvan suuresta kirkkopitäjästä, josta sitten myöhemmin erotettiin koko Pohjois-Savon alueen käsittävä Kuopion eli Tavisalmen kirkkopitäjä.Nilsiä sai kappeliseurakunnan aseman vuonna 1769. Kirkon rakentamisessa Kuopio ajoi Nilsiän ohi, kun se sai kaupunkioikeudet vuonna 1782.  Kuopion kirkon suunnittelutoimikunnissa oli edustajia mm. Murtolahdesta, Niinimäestä ja Vuotjärveltä.Nilsiä havitteli kuitenkin …

Urheilutoiminta

Vuonna 1914 perustettu Muuruveden Jyske ry on ollut merkittävin urheiluseura.Vuosina 1917–1918 seuran toiminta oli vähäistä. Myöhemmin seura-aktiivit olivat mukana myös nuorisoseurassa ja suojeluskunnassa, joissa molemmissa liikunnalla oli tärkeä rooli. Tästäkin syystä Jyskeen toiminta välillä hiipui. Hiihto oli tuohon aikaan lajeista menestyksekkäin. Seuran uusi nousu tapahtui 7.10.1945, jolloin se rekisteröitiin. Suojeluskuntatalo muuttui Urheilutaloksi, jossa voitiin pelata …

Yhdistystoiminta

Nuorisoseurat Kansallinen herätys sai 1870- luvulta lähtien konkreettisia muotoja kansanjuhlina ja kulttuuriseuroina, joita valistunut sivistyneistö perusti. Pidettiin tärkeänä, että omaehtoinen sivistystyö leviäisi myös kansan syvien rivien keskuuteen. Suomen ensimmäinen varsinainen nuorisoseura perustettiin Kauhavalle vuonna 1881. Aluksi aate levisi etenkin Etelä-Pohjanmaalle ja Etelä-Karjalaan. Vähitellen aatteen liekki tavoitti koko Suomen ja juurtui säätyrajat ylittäen etenkin niille alueille, …