Ennen kansakoululaitoksen syntyä kansan kouluttamisesta ja muustakin sivistämisestä huolehti kirkko. Lukutaidon hankkiminen kytkeytyi kiinteästi seurakuntaelämään kuten ripille pääsyyn. Taitoja tarkastettiin kinkereillä, joissa pidetyt kuulustelut olivat varsin pelättyjäkin tilaisuuksia. Lukutaidon opettaminen annettiin aluksi lukkarin tehtäväksi, kuten Seitsemästä veljeksestä olemme lukeneet.
Turun piispan Gezelius vanhemman toimesta käynnistettiin 1600- luvun loppupuolella kiertokoulujärjestelmä.
Muuruvesi kuului 1800- luvulla Kuopion pitäjään, joka puolestaan oli osa Viipurin hiippakuntaa. Syrjäseutuna ei kansanopetus ollut niin hyvällä tolalla kuin keskeisimmissä osissa, lähempänä Kuopiota.
On syytä vielä mainita pyhäkoulut, jotka omalla tavallaan toimivat myös opetustilaisuuksina. Niitä alettiin pitää ainakin Nilsiän seurakunnassa 1850- luvulla.
Kansakoululaitosta alettiin perustaa Suomeen 1860- luvun alussa. Uuno Cygnaeus oli sen kehittäjä. Kunnat alkoivat perustaa kansakouluja vuonna 1866 annetun kansakouluasetuksen mukaisesti ja valtiopäiviltä saadun avustuksen turvin.
Kansakouluun suhtauduttiin alkuun jopa epäluuloisesti: sen epäiltiin tekevän lapsista työtä vieroksuvia ”herroja” ja pelättiin koulun tietävän myös lisäveroja.
Kansakouluja kuitenkin alettiin Muuruveden seudullekin suunnitella. Nilsiään se eripuraisessa pitäjänkokouksessa päätettiin perustaa vuonna 1871. Senaattiin tehdyn hylätyksi tulleen valituksen ja opettajan saamisen jälkeen koulu pääsi alkamaan vasta 15.9.1876.
Muuruveden ensimmäinen yleinen kansakoulu aloitti toimintansa Västinniemen Kauniskankaalla jo 1886. Se toimi siellä kolme vuotta. Sitten koululle ostettiin oma tontti aivan Muuruveden kylän keskustasta ja tontille rakennettiin talkoovoimin koulurakennus. Koulu aloitti toimintansa keskustassa 1889.
Kouluja ei alkuvaiheissa perustettu tarpeeksi vapaaehtoisesti ja siksi säädettiin vuonna 1898 piirijakoasetus. Sen mukaan kunnan tuli tehdä alueelleen koulupiirit ja taata niissä kaikille lapsille mahdollisuus käydä koulua. Tämä oli askel yleisen oppivelvollisuuden suuntaan, josta säädettiin laki 1921.
Aika pian kansakouluista kehittyi alueensa kulttuurin tärkeitä keskuksia ja niiden opettajat olivat paikkakunnan arvohenkilöitä.
Itsenäistyneen Muuruveden kunnan koulupiirit päätettiin ensi kertaa vuonna 1911. Koulupiirejä olivat Muuruvesi, Murtolahti, Vehkasaari, Pieksä-Niinimäki, Pelonniemi, Vuotjärvi, Karjalankoski, Juankoski, Akonvesi ja Västinniemi. Niinimäen kyläläiset ja Juantehtaan isännöitsijä valittivat päätöksestä ja kuvernööri ei sitä hyväksynyt. Tehtiin toinen ehdotus, mutta sekään ei mennyt läpi. Vasta kolmas ehdotus, joka hyväksyttiin 22.9.1916 tuli voimaan. Siinä oli 12 piiriä. Aikaisempaan verrattuna tuli mukaan Renula ja Pieksä ja Niinimäki erotettiin omiksi piireikseen.
Vuonna 1925 Juankoski, Karjalankoski ja Akonvesi siirtyivät uuteen Juankosken kuntaan.
Kylille rakennettiin myöhemmin seuraavat koulut:
– Västinniemi 1908
– Pitkämäki 1922
– Nousionmäki 1926
– Kirkonkylä 1954
– Kesämäki 1957
Västinniemen koulu aloitti 1902 Västinniemen Kustilan vuokrahuoneissa. Uusi koulurakennus rakennettiin vuonna 1908, joka paloi 1927.
Yleinen oppivelvollisuus tuli osittain taloudellisista syistä voimaan asteittain. Niinpä Muuruvedelläkin se toteutui täysin vasta 1937.
Vuonna 1947 säädetyn lain mukaan varsinainen kansakoulu muuttui 7- vuotiseksi. Koulussa saattoi olla erikseen jatko-opetusta antava kaksivuotinen päiväkoulu, jolloin kansakoulu säilyi kuusivuotisena. Vuonna 1957 ylä- ja alakansakoulu sulautuivat yhteen varsinaiseksi kansakouluksi ja jatkokoulun nimeksi tuli kansalaiskoulu. Muuruvedellä kansalaiskoulu aloitti syksyllä 1958 puolivuotisena (pojat syksyllä ja tytöt keväällä) ja se toimi alkuvuosina monessa eri paikassa. Vuonna 1966–67 se laajeni yksivuotiseksi ja seuraavana syksynä kaksivuotiseksi.
Keskikouluun eli oppikoulun ensimmäiselle luokalle pyriittiin yleensä kansakoulun neljänneltä luokalta mutta viidenneltäkin se oli vielä mahdollista. Lähin oppikoulu oli Juankoskella.
Vuoden 1957 kansakoululaki antoi mahdollisuuden perustaa kunnallisia keskikouluja ja Muuruvesi käytti tämän mahdollisuuden. Muuruveden kunnallinen keskikoulu aloitti toimintansa 1963 vanhan kansakoulun uudemmassa rakennuksessa. Oppikoulussa oli lukukausimaksu ja oppikirjat ja matkat piti myös maksaa itse. Kunnallinen keskikoulu oli oppilaille ilmainen ja kun se oli vielä lähellä, moni siirtyi kansakoulusta sinne. Muuruveden keskikoulu lopetti toimintansa kevääseen 1973, jolloin syntyi sen ja Juankosken keskikoulun yhteinen peruskoulun yläaste.
Maatalouskoulu
Siitä laajempi ja tarpeellinen selostus joskus myöhemmin. Kauniskankaalle valmistuu aikanaan Kulttuuripolun kohdetaulu.
Muuruvesi oli 1900-luvun alussa Pohjois-Savon henkinen veturi ja lukuisten hyvien hankkeiden alkuunpanija; Muuruvetiset tilalliset olivat perustamassa Osuustoimintaliikettä, Maalaisliittoa ja Savon Sanomia. Samat isännät olivat perustamassa Maamiesseuraa, joka laittoi alulle Muuruveden Kauniskankaalle maamieskoulun 1908. Koulun jatkuvuuden turvaamiseksi perustettiin kannatusyhdistys vuonna 1920 ja samana vuonna yhdistys osti koulun itselleen. Koulu siirtyi valtiolle vuoden 1936 alusta. Oppilaitos jatkoi toimintaansa useiden laajennus- ja kehitysvaiheiden jälkeen Maatalous- ja Puutarhaoppilaitoksena vuoteen 2019 asti, jolloin toiminta Muuruvedeltä siirtyi Toivalaan.
Lähde: Emäpitäjästä tehtaan varjoon; Elämää ja tapahtumia Muuruvetisten matkassa; toimittanut Anu Risssanen; Media Wallius 2001; Kirjassa on runsaasti tieotoa Muuruveden kouluista.
