
Muuruveden seurakunnan juuria voidaan etsiä aina Täyssinän rauhan (1595) jälkeen syntyneestä Juvan suuresta kirkkopitäjästä, josta sitten myöhemmin erotettiin koko Pohjois-Savon alueen käsittävä Kuopion eli Tavisalmen kirkkopitäjä.
Nilsiä sai kappeliseurakunnan aseman vuonna 1769. Kirkon rakentamisessa Kuopio ajoi Nilsiän ohi, kun se sai kaupunkioikeudet vuonna 1782. Kuopion kirkon suunnittelutoimikunnissa oli edustajia mm. Murtolahdesta, Niinimäestä ja Vuotjärveltä.
Nilsiä havitteli kuitenkin omaa, itsenäistä seurakuntaa. Tämä toteutui vuonna 1816, jolloin siitä tuli oma kirkkopitäjä, johon Muuruvesikin kuului.
Nilsiän ensimmäisen kirkon rakentaminen oli tiettävästi aloitettu jo 1730- luvun alussa, mutta monien kommervenkkien jälkeen hirsikirkko valmistui vasta 1797. Se purettiin vuonna 1915.
Nilsiän uuden kirkon suunnittelu vuonna 1892 vauhditti muuruvetisten ajatusta omasta seurakunnasta ja kirkosta. Olihan Muuruvedelle jo ehtinyt syntyä oma väestökeskus. Venäjän senaatti päätti 25.1.1899 erottaa Muuruveden omaksi kirkkoherrakunnaksi. Elettiin aikaa, jolloin kirkollinen ja maallinen hallinto kulkivat yhdessä: Muuruveden kunnan toiminta alkoi 1.1.1908 ja samalla Muuruvesi sai myös seurakunnalliset oikeudet.
Seurakunnan tulevalle kirkkoherralle ruvettiin puuhamaan pappilaa, jolle ostettiin tontti Gutav Adolf Zittingiltä ja rakennettiin virkatalo. Pappila valmistui 1907. Kirkkoherran viran täyttäminen viivästyi, kun pappilasta puuttui mm. kaivo, aitoja ja verkkohuone, mitkä Tuomiokapituli siihen vaati.
Ennen omaa kirkkoherraa kirkollisia asioita hoitivat ja jumalanpalveluksia pitivät jotkut Tuomiokapitulin määräämät Nilsiän papit tai Juantehtaan tehtaansaarnaajat. Seurakunnan vakinainen toiminta ei käynnistynyt ilman virkaan valittua kirkkoherraa.
Kirkon suunnittelu käynnistyi 26.8.1900. Arkkitehti Josef Stenbäckin suunnitteleman mahtavan graniittikirkon rakentaminen aloitettiin 1901 ja se vihittiin käyttöön 18.9.1904. Kirkon massiiviset rakennuskivet saatiin lähiympäristöstä louhimalla siirtolohkareista. Kirkon puusisustus veistettiin Matkussaaressa sijainneessa Paavo Pentikäisen puuverstaassa.
Muuruveden ensimmäisen kirkkoherran Frans Peter Wuornoksen virkaanasettamisen toimitti piispa Koskimies 20.9.1908. yhdeksän papin avustamana.
Kun Juankoski erosi Muuruvedestä omaksi kunnakseen 1.1.1925 samalla sen ja Muuruveden seurakunnatkin erkanivat. Kuntaliitoksessa 11.1971 syntyi seurakunnallinen yhteistalous, johon kuuluivat Juankosken, Muuruveden ja Säyneisen seurakunnat.
Vuoden 1973 alusta Murtolahden, Pieksän, Niinimäen, Sydänmaan ja Hakkarilan kylät liitettiin takaisin Nilsiään.
1.1.977 syntyi Juankosken seurakuntayhtymä.
Nykyään Muuruveden seurakunta on osa Järvi-Kuopion seurakuntaa.
Seurakunnan rakennuksista on syytä mainita vuonna 1932 valmistunut seuratupa, jossa oli 1960- luvulla myös kunnallisen keskikoulun luokka. Nykyisin talo on kotiseutumuseon käytössä.
Seurakuntatalo rakennettiin kirkon alapuolelle vuonna 1982. Nyt se on purettu.
Kun kirkkoherranvirasto oli muuuttanut seurakuntataloon ja kirkkoherra omaan asuntoonsa vuonna 1982, pappilasta tuli seurakuntayhtymän kesäleirien paikka vuoteen 1997 saakka. Nyt se on yksityisomistuksessa.
Herätysliikkeistä herännäisyydellä on ollut vankka jalansija Muuruvedellä. Monet papit ovat olleet sen piirissä ja kylillä pidetyissä seuroissa on ollut puhujina tunnettuja maallikkosaarnaajia.
Siirtokarjalaiset ja tsasouna
Myös sodan jälkeen Muuruveden alueelle asutetut siirtokarjalaiset toivat oman vahvan panoksensa kylän ja sen kulttuurin kehittämiseen. Muuruvedelle rakennettiinkin oma ortodoksinen tsasouna, joka valmistui 1962. Tsasounan toiminnan jatkamiseen on vuonna 2019 kerätty rahoitusta yksityisiltä kannattajilta, jotta se voitaisiin säilyttää.