Palaa kohteeseen Kulttuuri

Yhdistystoiminta

Nuorisoseurat

Kansallinen herätys sai 1870- luvulta lähtien konkreettisia muotoja kansanjuhlina ja kulttuuriseuroina, joita valistunut sivistyneistö perusti. Pidettiin tärkeänä, että omaehtoinen sivistystyö leviäisi myös kansan syvien rivien keskuuteen.

Suomen ensimmäinen varsinainen nuorisoseura perustettiin Kauhavalle vuonna 1881. Aluksi aate levisi etenkin Etelä-Pohjanmaalle ja Etelä-Karjalaan. Vähitellen aatteen liekki tavoitti koko Suomen ja juurtui säätyrajat ylittäen etenkin niille alueille, joissa asui paljon itsenäistä talonpoikaisväestöä.

Liikkeen johtajaksi ja toiminnan kehittäjäksi kohosi Santeri Alkio. Nuorisoseuratoiminnan tavoitteena oli edistää itsekasvatusta, säätyrajojen poistamista, siveellisyys- ja raittiuskasvatusta sekä maatalouden kasvua ja kehitystä. Pyrittiin myös aktivoimaan kansalaisia poliittisesti, mutta lähtökohtaisesti puolueettomasti. Alkion vuonna 1906 perustaman Maalaisliiton ja nuorisoseuraliikkeen välille syntyi kuitenkin jonkinlainen ideologinen side.

Perustetuissa nuorisoseuroissa oli monenlaista harrastus- ja opintotoimintaa. Oli musiikkia ja liikuntaa ja esitettiin näytelmiä. Nuorisoseuroista tuli nuorison kohtaamispaikkoja. Iltamissa oli joskus pelkästään tanssia, mitä myös paheksuttiin. Niiden ohjelmaa monipuolistettiin esitelmillä, näytelmillä ja runoilla.

Västinniemen Nuorisoseura r.y; Rekisterilehti: Aattellisia yhdistyksiä, Työtekijäin apukassoja ja työttömyyskassoja varten; 8.05.1920 NO 7; digi.kansalliskirjato.fi

Muuruvedelle nuorisoseuraliike saattoi tulla Savon rataa rakentaneiden pohjalaisten mukana. Tietoa muualla perustettujen seurojen toiminnasta saatiin myös sanomalehdistä ja se tuntui sopivan hyvin täkäläiseen elämänmenoon.
Pitäjään perustettiin ennen sotia kahdeksan nuorisoseuraa. Sota-aikana toiminta luonnollisesti hiljeni ja vilkastui uudelleen sodan jälkeen. Liike koki taantuman 1960- luvun loppuvuosina ja 1970- luvun alussa.
Lähteenä olevassa kirjassa on selostukset kuudesta nuorisoseurasta, joista ainakin osalla oli toimintaa siis ainakin 2000- luvun alussa – Nämä ovat Kirkonkylän, Västinniemen, Vuotjärven, Pieksän-Niinimäen, Pohjois-Muuruveden ja Murtolahden nuorisoseura.

Marttayhdistykset

Vuonna 1899 perustettiin Suomeen kotitaloudellinen neuvontajärjestö Marttayhdistys. Sen puuhanaisena oli senaattoriksikin valittu Lucina Hagman.

14.11.1909 joukko naisia, joita Pieksän koulun opettaja Frans Josef Pulkkinen oli kannustanut marttatoimintaan perusti Helsingin Marttayhdistyksen haaraosaston.
Ensimmäisiä toimintamuotoja, joilla hankittiin myös tarvittavia varoja olivat viikoittaiset ompeluillat, joissa tehtiin myytäviä käsitöitä jäsenten kodeissa sekä kotikanalat kananmunien myyntiä varten. Järjestettiin käsityö- ja ruuanlaittokursseja ja iltamia, joissa oli joku opettavainen esitelmä.

Pieksän marttayhdistyksen toiminnassa oli hiljaisempia ja aktiviisempia kausia. Sekavista oloista johtuen toiminta hiipui vuosina 1917–1918. Vuodesta 1925 alkaen toiminta aktivoitui uudelleen. Erilaisista kursseista puutarhakurssit olivat hyvin suosittuja. Martat järjestivät myös yhteisiä retkiä. Yhteistyö Länsi-Muuruveden maamiesseuran kanssa sujui hyvin. Varoja saatiin avustuksina ja niitä kerättiin myös iltamilla ja järjestämällä kilpa-ajoja.

Sota-aikana Marttojen toiminta keskittyi kotirintaman maanpuolustustyöhön.
Sodan jälkeen perinteinen toiminta taas vilkastui. Merkittävä hankinta oli Martta- logolla varustetun kahvi- ja ruokakaluston hankkiminen. Sitä vuokrattiin myös kyläläisten juhlatilaisuuksiin.
Aikojen saatossa Marttojen toimintamuodot ovat muuttuneet, mutta tietojen ja taitojen kartuttamine ollut aina toiminnan keskeinen tavoite.

Muuruvedellä on toiminut kaksi muuta Martta- yhdistystä.
Murtolahden yhdistys perustettiin Tihvonjärven koululla 13.3.1927. Sen tärkein toimintamuoto oli alkuun ompeluseura. Yhdistyksen toiminta hiipui ja vuoden 1936 vuosikokouksessa toiminta todettiin käytännössä loppuneeksi.

Vuonna 1969 perustettiin Kyntömäessä Pellonnimelle ja osin Nousionmäkeen Martta-yhdistys, joka sai nimen Nipasen Marttayhdistys. Se on toiminut keskeytyksettä siitä saakka.

Elsa ja Tauno Tikkasella 15.11.1978 perustettu Muuruveden Marttayhdistys toimi vuoteen 1997 saakka.

Työväenyhdistys

Muuruveden kylässä toimi aikanaan 1910 perustettu Työväenyhdistys, johon kuului maatilojen työväkeä sekä uitto- ja metsätyömiehiä. Työväenyhdistyksen perustivat alueen isännät työväestön sivistämiseksi. Yhdistys rakennutti kylän raitin varteen myös oman Työväentalon, joka sittemmin on huonokuntoisena purettu.

Yhdistys järesti iltamia ja siinä toimi näytelmäpiiri. Oli kokouksia ja vappu- ja kesäjuhlia. Muuruvedellä poliittiset jännitteet eri kansankerrosten välillä olivat erittäinkin sopuisat. Tästä konkreetisena näyttönä oli mm. se, että työväenyhdistyksen ja nuorisoseuran juhannusjuhliin pääsi samalla lipulla.

Toiminta hiljeni 1930- luvulla, mutta ei johtanut kuitenkaan yhdistyksen lakkauttamiseen.
Muilla kylillä yhdistyksen toiminta oli aktiivisinta Pellonniemellä ja Salmijärvellä.

Lähde: Emäpitäjästä tehtaan varjoon; Elämää ja tapahtumia Muuruvetisten matkassa; toimittanut Anu Risssanen; Media Wallius 2001