Etsin, miltä vuosilta löytyy Paikkatietoikkunassa ilmakuvia kotipaikaltani eli Muuruveden Maatalouskoululta: löytyi kuva vuodelta 1950, joka sopi tähän tarkasteltavaksi.
Tuolloinhan siellä oli maamieskoulu ja kotitalouskoulu.
Tässä tutkin tuota ilmakuvaa ja kerron muistellen siinä näkyvistä rakennuksista, pihapiiristä ja alueesta laajemminkin.
Juuri tuolta vuodelta minä en luonnollisesti muista mitään, mutta vuodesta 1952 eteenpäin on jo jotakin kerrottavaa: ensimmäiset muistot joko suhteellisen epävarmoina omina kuvina tai muiden sanomiset ymppäyksina omaan muistiin. Tähän kirjatut muisteluni jatkuvat 1960- luvun alkupuolelle, jolloin asuimme “mäen päälle” rakennetussa vieläkin pystyssä olevassa talossa. Sinne muutimme muistaakseni kesällä 1953.
Se ei siis näy tässä ilmakuvassa eikä myöskään uusi navetta, joka valmistui vuonna 1953. Siitä, muista uudemmista rakennuksista, uuden kotitalon pihapiiriistä, sen ajan leikeistä, harrastuksista ja myöhemmin töistä maatilalla olisi toki muisteluita vaikka kuinka, mutta tässä pitäydyn siis tuossa ilmakuvassa näkyviin kohteisiin.
Kuvat ovat kuvakaappauksia Paikkatietoikkunasta ja niiden yläpuolella on linkki siellä olevaan vastaavaan karttanäkymään. Siinä voi katsella vanhaa ja uusinta ilmakuvaa vaihtokuvina sekä zoomata tarkempaan näkymään.
Ilmakuvat pyrittiin ottamaan aikaisin keväällä, jolloin puissa ei vielä ollut lehtiä. Tämä näkyy näissäkin kuvissa siten, ettei esimerkiksi puutarhassa näy vielä paljonkaan kasveja.
Pihapiiri
Lähden kiertämään kuvaa alhaalta myötäpäivään.
Alalaidassa näkyy syntymäkotini, punainen talo, joka on edelleen olemassa. Asuntomme oli talon oikeassa päädyssä. Toisessa päädyssä asui myöhemmin toinen perhe.
Navetasta on jäänyt vain hämärä muistikuva sen sisällä olevasta pelottavasta betonisesta virtsa-altaasta. Edes lehmiä en muista – kaikenlaista se muisti teettää.
Navetan päädyssä olivat “lavat” eli keittiöväen kasvimaa.
Minulle on kerrottu, että viihdyin pikkuisena pitkiä aikoja katsellen kanoja kotitalon navetan puoleisessa päädyssä eli jonkinlainen kanatarha siinä tuolloin oli.
Vuonna 1929 valmistunut päärakennus on navetan pohjoispuolella. Sen alakerrassa , navetan puoleisessa päädyssä oli keittiö ja ruokala ja emännän asunto. Emäntänä oli Alina Korhonen. Jouluna henkilökunnalle oli ruokalassa tarjolla jouluateria.
Toisessa kerroksessa oli johtajan asunto. Ennen oman television saamista saimme käydä katsomassa televisiota johtaja Kotiahon perheen olohuoneessa, mikä näin jälkeen päin tuntuu aika ihmeelliseltä. Ristiin lentävät joutsenet ohjelman alussa ja “Sirkus Papukaija” ovat syöpyneet muistiin.
Samassa kerroksessa oli koulun kanslia, jonne mentiin juhlallisia kiviportaita pitkin pääovesta. Kun aikoinaan alkoivat ensimmäiset tienestini rannalla olevalla pellolla lanttuja harventaen, kävin kirjekuoressa olevan palkan hakemassa sieltä.
Kerroksen toisessa päässä oli luokka ja ns. kokoelmahuone. Sieltä on jäänyt mieleen mm. pienoispatsaat lehmistä ja hevosista sekä maaperänäytteet.
Seuraavassa kerroksessa oli opettajan asunto ja oppilaiden asuntoja.
Siellä (jos kerroksen oikein muistan) oli myös sali, jossa osallistuin uimakoulun “kuivaharjoituksiin” joskus 1950-luvun lopulla.
Pohjoispäädyn alakerrassa oli kotitalouskoulun ja puutarhan työskentelytiloja.
Kellarissa, jonne mentiin jyrkkiä portaita pitkin olivat keskuslämmityskattilat, joihin talvipakkasilla isäni talonmiehenä joutui lisäämään puita jopa monta kertaa yölläkin. Isompana poikana oli isän apuna viemässä sinne halkoja ja tuurasin häntä joskus myös lämmittäjänä.
Puutarhan ympärillä näkyvät tiheät orapihlaja- ja kuusiaidat. Se oli lapsuudessani hyvin hoidettu ja monipuolinen. Pohjoispäädyssä oli mm. erilaisia havu- ja lehtipuita. Puutarhassa oli meillä kuten joillain muillakin henkilökunnan perheillä oma kasvipalsta.
Alla olevassa maalauksessa näkyy päärakennuksen takana “väentuvan” päätyä: siinä oli kaksi asuntoa koulun henkiökunnalle. Päärakennusta vastapäätä on puuverstas ja navetan päädyn suuntaisena aitta.
Taulussa ei näy tien itäpuolella ollutta ulkorakennusta, jossa olivat monireikäiset “huussit”.
Verstaan luona olevista koivuista yksi oli pitkään paikoillaan ja sen keskellä olevassa kolossa oli jossain vaiheessa lehtopöllön pesä. Tämä muistuu mieleen siltä ajalta, kun aloin aktiivisesti harrastamaan lintuja. Sen aika kammottavaakin ääntä kuunneltiin ainakin “Alatien” suunnalla:
En varmasti muista, mikä oli ulkorakennuksen itäpuolella (ilmakuva) näkyvä rakennus. Uuden navetan aikaan siilä paikoin oli kanala. Sen ja ulkorakennuksen välissä näyttäisi olevan pitkä halkopino.
Ulkorakennuksen eteläpuolella, tien varressa näkyy ilmakuvassa myös savusauna: muistelen siellä lapsena pesulla käyneeni.
On jännä, miten jotkut pienet asiat palaavat niin elävästi mieleen: Saunan edustalla, tiellä tähyiltiin pimeällä taivaalta ensimmäistä ihmisen avaruuteen lähettämää satelliittia eli Sputnikia.
Vanhoja kuvia
Lähiseutua
Tästä laajemmasta kuvasta poimin muutaman, pikkupojan kokemuspiiriin kuuluvan asian:
Maatalouskoulun varsinaisesta pihapiiristä luonaaseen erottuu oppilaskoti ja sen lähellä ulkorakennus, jonka käytostä minulla on semmoinen hämärä mielikuva, että siellä oli lampaita.
Kun oppilasasuntola oli joululoman aikaan tyhjä, saimme me pojat päähämme seikkailla siellä pimeässä taskulamppujen kanssa – Oli jännää!
Asuntolassa oli oma keskuslämmitys kellarikerroksessa. Sinnekin isän apuna olin puita traktorin peräkärrillä tuomassa ja niitä joskus uuniin lisäämässä.
Rannalla näkyy koulun laituri, jossa kävi “Karjalankoski”– laiva. Sen rantautuminen tulotöräyksineen oli merkittävä hetki. Ennen linja-autojen tuloa sillä käytiin Kuopiossa. Itse en muista tuota matkaa tehneeni, mutta isoveljestä on kuvakin laivan kannelta.
Laiturin koillispuolella rannalla erottuu pyykkitupa.
Putaanjoessa (ylhäällä) näkyvät sen reunoilla uittopuomit, joilta oli hyvä onkia. Lahdessa joen suulla on tukkeja koottuna lautaksi, joka on kiinni “ukossa”. Uittoa harrastettiin vielä 1960-luvulla. Lahti oli meille uimapaikkana ja tukkien päällä taiteiltiin.
Puimala erottuu metsän laidassa pihapiirin koillispuolella. Äänimuistiin ovat jääneet puimakoneen tunnistettavat “ulvahdukset”, kun viljaa siihen syötettiin. Puimalan ohi menevän tien varrella, rinteessä oli vilja-aitta, En ole varma, näkyykö se jo tuossa kuvassa puiden keskellä. Sitä vastapäätä rakennettiin 1960- luvun loppupuolella uusi kuivaamo.
Polviniityn pellot ovat kuvassa Puutaansillalle johtavan tien itäpuolella. Niitä ei ole vielä salaojitettu. Peltojen keskellä kulkevan tien itäpuolella olevat pellot olivat Maatalouskoulun lähellä olevan Vanhalan tilan viljelyksiä.
Vielä laajempaa kuvaa kylän suuntaan
Ennen Muurutvirran sillan valmistumista 1960 kylälle mentiin lossilla. Sen paikka näkyy kuvassa oikealla. Lossille mentiin kunnalliskodin kautta ja virran toisella puolella tie jatkui Kosken-Heikkilän tilan kautta.
Aarne Hagman
