Muuruveden kallioperästä

Artikkelia päivitetty 30.8.2020

Erikoiset kalliot ja suuret kivet ovat kautta aikain kiehtoneet ihmisiä. Saimaan rannoilla kallioihin on tehty muinaisina aikoina maalauksiakin.
Paikkakunnan kivirakennukset ja – rakenteet kertovat omaa tarinaansa myös alueen kallioperästä.

Muuruveden kirkko

Muuruveden kirkko 17.7.2017; Kuva: Aarne Hagman

Komea kirkkomme on harmaakivikirkko. Seinät ovat keskirakeista tonaliittia ja kivijalan kivet hienorakeista tonaliittia. Saamaa kiveä on läheisen Kustilan tilan navetan seinässä.
Ei ole löydetty louhosta, josta kirkon kivet olisivat peräisin. Voi olla, että ne on lohkottu aihioiksi alueen siirtolohkareista ja tuotu paikalle talvisin.

02.07.1904 Julkaistussa Mikkelin Sanomien jutussa lainataan arkkitehti Josef Stenbäckin “Teknikern”- lehteen kirjoittamaa artikkelia – Siellä lukee näin:
“Wanha kysymys: rakennetaanko kirkko puusta vai kivestä? ei merkillistä kyllä tullut köyhästä Nilsiästä puheeksi muualla kuin Varpaisjärvellä, uusien seurakuntien köyhimmästä. Muuruvedellä oli kysymys vain tiilen ja harmaakiven välillä; valituksi tuli v. 1901, minun tarkastettuani olosuhteita, mitä kaunein vaaleanharmaa harmaakivi, jota oli helppo louhia kaikkiin suuntiin…”

Muita lähteitä kirkosta

Kallioperäkartta

Nimiarkistosta löydettyjä kallio-ja kivinimiä

Nimiarkistoon kootaan digitaalisessa muodossa Suomesta kerätyt ja arkistoidut keskeiset nimiaineistot. 
Aineistosta voi hakea nimiä määrätyn kunnan alueelta.

Nimestä on kartta sen selosteeseen, josta löytyy kartta. Kartalta ei välttämättä löydy kyseistä nimeä ja paikkamerkki voi olla ihan eri paikassa, kuin mitä sillä on tarkoitettu.

Jos sinulla on tietoja, muisteluita tai muuta kerrottavaa näistä tai muista Muuruveden kallioperän asioista, lähetä palaute.

Aarne Hagman