Muuruveden mäkiä

Artikkelia päivitetty 25.8.2020

Västinmäki Muurutvirran suulta katsottuna; Aarne Hagman 26.6.2009

Muisteluja ja muita mäkijuttuja

Mikko Erola:
Kaikkein korkeimpien mäkien laelta ei välttämättä ole kaikkein parhaimmat näkymät lähipuustosta johtuen.

Pahkamäestä on huikeat näköalat koillisen ja idän suuntaan, mutta ei niinkään etelään ja länteen. Sieltä näkyy Rautavaaran, Juuan ja myös Juankosken suuntaan. Myös Vuotjärven vesistöä.
Erolan mäeltäkin näkyy Kuopioon, Siilinjärvelle ja Kinahmin suuntaan, mutta vielä avarammat näkymät on naapurista Lassilan Peltoharjulta. Sieltä voi erottaa myös Hiltulanlahden Vanunvuoren. Molemmilta mäiltä erottaa kiikarilla katsoen myös Pellesmäen maston.
Hyviä näköalapaikkoja ovat myös Otramäki Sydänmaassa ja Seppälänmäki Niinimäessä. Toki myös monta muuta mäkeä

Näkymä Erolan mäeltä Siilinjärven suuntaan; Kuva: Mikko Erola

Aarne Hagman:
Kotipaikalta silloiselta Muuruveden maatalouskoululta näkyi kaksi muuta maisemaa korkeampaa kohtaa eli Västinmäki ja Konttimäki.
Sopivalla säällä kotipihalta, “mäen päältä” näkyi myös Pisa.
Kuvaavaa retkeily- ja elinpiirin muotoutumiselle oli se, että Västinmäellä kävin usein, yksin tai porukalla mutta Konttimäellä en ole käynyt kertaakaan.
Västinmäellä käynnin innoittajana toimi siellä ollut kolmiomittaustorni ja sen huipulla ollut kalasääsken pesä. Kerran sinne kiipesin vapisevin polvin vain huomatakseni, että pesään en kuitenkaan nähnyt, kun olisi pitänyt vielä keplotella tornin alatasanteen yläpuolelle: ei riittänyt rohkeus – onneksi järkeä sentään riitti.
Toinen lähiseudun korkeampi mäki, minne olen kiivennyt on Akonmäki. Sen rinteellä olen muistaakseni laskenut suksillakin.

Väinö Hämäläinen:
Kolmannen Konttimäen laella oli myös kolmiomittaustorni.  Torniin nousin monen monta kertaa, yleensä aivan yksin.
Kyllä sydän pamppaili, tikkaat (kolme) kapenivat jatko-osien kohdalta.
Tikkaat päättyivät lavatasanteen kohdalla,  siirtyminen lavalle ja takaisin olikin vaarallisin kohta. Talvella oli rakenteissa lunta ja jäätä, liukkaat hiihtomonojen alla.
Eipä sitä tullut ajatelleeksi, jos vaikka putoaa, kukapa auttaa kun poika yksin on.
Tornista näkyi selkeällä ilmalla torneja ainakin  5-6:lta mäeltä, lisäksi Puijon torni, Pellesmän masto ja Rissalan lentokenttä (pimeällä kiitoradan valot.
Tornin läheisyydessä oli ennen sota-aikaa olleen tornin jäänteitä.

Näkymä Konttimäen tornista etelä-lounas- suuntaan ja komiomittaustorni, jossa näkyy kiipeilijöitä; Kuvausaika 1946-1950; kuvaaja tuntematon; Kuvat saatu Anna Koivukoskelta

Jukka Nykänen:
Akonmäki nousee ylväänä horisontin yläpuolelle. Mäen harjalla on ikivanha mänty, ainakin 400 vuotta vanha ja tietenkin rauhoitettu. Poikosena aina kipusimme se latvaan, jopa istuimme latvassa kuin mikä tahansa lintu. Joskus, tiettävästi 1940-luvulla, puun latvaosa oli myrskyssä katkennut. Vanhempi väki kylällä aina puhui, että tämän hongan latvassa (ennen sen murtumista) olisi ollut jonkinlainen varoitusmerkki lentokoneille. Itse tuota kyllä vähän epäröin, mutta sellainen tarina tuohon honkaan liittyy.


Kerro omia muistoja, “mäkijuttuja” palautelomakkeella:


Kartan tutkimista

Tutkimalla tarkemmin Muuruveden seudun pinnanmuotoja kartalta saa selville mäkien korkeudet – Missä mahtaa olla seutukunnan korkein kohta?

Tässä on käytetty Paikkatietoikkuna- sovellusta. Siellä pystyy maastoprofiili- työkalulla piirtämään viivan jonkin paikan yli ja katsomaan siitä korkeudet.

Tässä alla on kartta alueesta. Siinä voit valita eri karttatasoja. Oletuksena on päällimmäisenä “Rinnevarjostus”, josta saa varsin hyvän kokonaiskuvan pinnanmuodoista.
Kun tutkii asiaa maastokartasta ja vertaa sitä tuohon karttatasoon näkee, missä on alueen korkeinta seutua merenpinnan tasosta lukien: sitä löytyy pohjoisesta, Sydänmaan ja Pellonniemen suunnasta.

Otetaanpa tähän tämmöinen lämmittelytehtävä: Kartalla näkyy luoteen suunnassa nykyisen Kuopion korkein kohta,


Kartasta on otettu kuvankaappauksia, joissa näkyy alueen kartta ja maastoprofiili kartalla näkyvän viivan kohdalta. Mäet ovat tässä alla korkeusjärjestyksessä.
Luvut ovat korkeuksia merenpinnasta. Profiilista näkyy hyvin myös relatiiviset korkeudet eli rinteiden jyrkkyydet.
Kuvissa on linkki Karttapaikkaan.

Mäkiä kartalla maastoprofiilin kera

Pitkämäki 198,4 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Kuva Jukka Nykäseltä; Pitkämäen-Västinniemen nuorisoa viikonloppuretkellä Pitkämäen Laivakivelle v. 1935.
Pahkamäki 195,6 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Halssinmäki 194,1 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Mustikkamäki 187,4 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Honkasenmäki 150,2 m, Korpimäki 172,5 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Konttimäet 169,4; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Västinmäki 169,1 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Akonmäki 169 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Saarvonmäki 162,9 m ; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka
Hovinmäki 162,9 m; Korkeusprofiili ja kartta: Paikkatietoikkuna/Maanmittauslaitos
Karttapaikka

Aarne Hagman