Kaupat
Omavaraisuudesta ensimmäisiin kauppoihin
1700- luvulla ja 1800- luvun alkupuolella maaseudulla pärjättiin hyvin pitkälti omilla tuotteilla ja työkalutkin tehtiin itse. Jos jotain tarvittiin, ne hankittiin kaupunkimatkoilla tai aika ajoin pidetyiltä maaseutumarkkinoilta.
Ennen vuonna 1859 annettua asetusta kaupankäynti oli kaupunkien porvareiden etuoikeus. Tuolla asetuksella sallittiin määrätyin edellytyksin vähittäiskauppa myös maaseudulla. Kaupan perustamiseen tarvittiin kuvernöörin lupa ja kuntakokouksen suostumus. Kauppiaaksi havittelevalta vaadittiin luku- ja kirjoitustaito sekä kaupanpitotaito.
Vuoden 1879 väljennetyn säädöksen mukaan maakaupan perustamiseen tarvittiin Suomen kansalaisuus ja elinkeinoilmoituksen tekeminen.
Ensimmäiset kaupat olivat nk. kamari- eli jakelukauppoja. Niistä sai pääasiassa kahvia, sokeria ja suolaa. Muuruvedellä oli tällainen kauppa Murtolahdessa (Iida ja Vihtori Pekkarinen) ja Saramäessä (Pekka Julkunen ja Paavo Holopainen).
1900- luvulle tultaessa kauppojen valikoima laajeni: Hyllyille ilmestyi mm. elintarvikkeita, mausteita, kankaita ja työkaluja.
Maaseudulla kierteli edelleen kulkukauppiaita, joilta voi ostaa mm. tekstiilejä, neuloja ja lankaa.
Itä-Karjasta tulleita kauppiaita kutsuttiin laukkuryssiksi.
1800- luvun lopussa tulevan Muuruveden pitäjä alueella toimivat seuraavat kaupat:
- Aaron Wäänänen; Pieksänkoski
- Johan Michailoff; Kurikkaniemi
- Anders (Antti) Martikainen; Akonpohja
- Pekka Kekäläinen ja Janne Wartiainen; Västinniemi
- David Hämäläinen; Muurue (?)
- Juantehtaan kauppa; Akonvesi
Vuosina 1910–1970 Muuruveden pitäjään perustetut kaupat
Monet kaupat olivat varsin lyhytikäisiä tai samalla paikalla toimineen kaupan omistaja on vaihtunut.
Tällainen on ollut esimerkiksi Aaron Wäänäsen kauppa, jossa myöhemmin ovat kauppiaana olleet Pekka Pentikäinen sekä Toivo Kähkönen ja Paavo Laitinen.
Kaupparekisteristä löytyy luettelo kaikista kaupoista sekä niiden perustamis- ja lakkautusvuosi. Tässä muutamia eri kyliltä:
- Kusti Hakkarainen, maakauppa Marjaranta, Akonvesi, Juankoski 1910–1959
- P.J.Pentikäisen sekatatavarakauppa, Pieksänkoski 1930–1962
- Kekäläisen sekatavarakauppa, Kesämäki 1937–1961
- Olli Kinnusen sekatavarakauppa, Pelonniemi 1941–1963
- Sekatavarakauppa Eljas Ukkonen, Vuotjärvi 1952–1972
Vielä on mainittava, että Akonpohjassa, tarkasti ottaen Juankosken puolella toimi vuonna 1932 Aatu Tossavaisen perustama sekatavarakauppa. Siinä toimi myös posti.
Västinniemen Kekäläisten kauppa
Kauppiaina on ollut neljä sukupolvea Kekäläisiä. Se on Suomen pisimpään yhtäjaksoisesti toiminut kyläkauppa.
Pekka Kekäläinen (1844–1918) sai kauppaoikeudet virallisesti 1.1.1899. Ensimmäinen kauppa oli vaatimaton kauppapuoti Sippolanniemessä olevassa mökissä, Navasjoen varressa. Hänen vaimonsa Eeva Stiina (os. Wartiainen) työskenteli alusta asti kaupassa.
Pekan kuoltua vuonna 1918 kauppiaana jatkoi Kusti Pekka (1884–1962). Uusi kaupan paikka oli katsottu jo isän kanssa. Sinne rakennettiin uusi kaupparakennus, jonne siirryttiin seuraavana vuonna.
Vuonna 1937 K.P.Kekäläinen, jolla nimellä hänet ja kauppa sittemmin tunnettiin, perusti sivuliikkeen Salmijärven kylään.
1940- luvulla kaupan pito siirtyi käytännössä Viljolle (1916–1995), kun isä K.P. keskittyi yhä enemmän yhteiskunnalliseen toimintaan. Viljo meni naimisiin Pitkämäen kansakoulun opettajan Irja Helena Saarelan kanssa. Rouva jätti opettajan viran ja alkoi hoitaa Kekäläisten maatilaa, joka oli ollut kaupan sivutoimintaa sen perustamisesta alkaen. Virallisesti Viljosta tuli kauppias vuonna 1962. Kaupankäynti oli erittäin vilkasta ja kaupassa oli töissä serkkuja ja naapureita.
Kauppatavaroiden lisäksi lähikyliin toimitettiin myös postia.
Seuraavana kauppaa jatkoi Viljon poika Olli (1944–). Kaupantekoa avitti vielä 1980- luvulla sen yhteydessä toimiva posti ja sijainti Kuopiosta tulevan tien varressa. Tien oikaisu kulkemaan kaupan sivuitse ja postin lopettaminen tiesi toiminnan hiipumista. Haluttiin vielä sinnitellä puolipäiväisesti, jotta olisi sata vuotta tullut täyteen 31.6.1999, jolloin kauppa lopetti virallisesti toimintansa.
Muuruveden Osuuskauppa
1800- luvun loppupuolella syntynyt osuustoiminta- aate sai Muuruvedellä konkreettisen muodon vuonna 1915, kun perustettiin Muuruveden Osuuskauppa. Ensimmäinen kauppatalona kirkonkylässä toimi August ja Eemil Miettiseltä ostettu kauppakartano. Siinä toiminta alkoi 4.9.1915. Seuraavana vuonna avattiin sivutoimipisteet Pieksälle, Pelonniemeen ja Pieksänkoskelle.
Kauppa avattiin myös nykyisellä sataman alueella, ”ala-kaupassa”.
Taloudellisten vaikeuksien takia Osuuskauppa joutui myymään kaikki muut kiinteistöt tuota rannassa olevaa kauppaa lukuun ottamatta vuonna 1922.
Osuuskaupan jäsenten rahallisen panostuksen ansiosta toiminta pääsi uudelleen jatkumaan. Myymälöitä perustettiin Akonpohjaan (1931), Pelonniemelle (1934), Västinniemeen (1946), Pitkämäkeen (1950) ja Murtolahteen (1952).
Kirkonkylän uusi toimitalo, jossa oli myös kahvila ja Osuuskassa rakennettiin vuosina 1953–54 ja myymäläauto alkoi kiertää kylillä vuonna 1959.
Voimakkaan 1960- luvun kasvun jälkeen kyliä alkoi vaivata maaltapako, mikä heikensi kaupan kannattavuutta. Tämä johti isompiin yksiköihin ja Muuruveden ja Juankosken osuuskauppa yhdistyivät vuonna 1971. Pieksän ja Murtolahden sivumyymälät tulivat Nilsiän Osuuskaupan osaksi. Keskittyminen johti lopulta Osuuskauppa Kolmikuntaan, johon liittyi myös Säyneisen Osuuskauppa vuonna 1974. Sivumyymälät lopetettiin 1980- luvulla.
Kirkonkylän muut kaupat
Vuonna 1922 Yrjö Kekäläinen osti Muuruveden Osuuskaupalta alun perin August ja Eemil Miettiselle kuuluneen kauppaliikkeen. Kaupan tuotevalikoima oli maalaiskaupan tapaan erittäin monipuolinen. Ruokatarvikkeiden lisäksi kalastajat saivat kaupasta katiskaverkkoa ja rakentajat ikkunalasia. Vaatteitakin ja hevosvaljaitakin oli tarjolla. Kaupan pihalla oli kolme varastomakasiinia. Tavaroiden tuontia laivoilla ja niiden säilytystä varten kaupalle rakennetiin rantaan oma laituri ja makasiini 1930- luvulla.
Yrjö Kekäläinen luopui kauppiaan töistä 1940- luvun lopulla. Hänelle tärkeä yksityiskauppa kylällä kuitenkin jatkui, kun Maija ja Erkki Tikkanen vuokrasivat kaupan vuonna 1956. Tikkasten kauppana se jatkoi toimintaansa vuoteen 1973.
Useamman omistajanvaihdoksen jälkeen tämä Muuruvedelle tärkeä kyläkauppa toimii edelleen.
Aikoinaan aina 1980- luvun alkupuolelle saakka kylällä oli vielä vara valita asiointiin kolmaskin kauppa: Työväen Osuuskaupan myymälä, joka sai sitten vaihtoi nimensä Osuusliike Kallaksi.
Pankit
Muuruveden Osuuskassa
Luontaistaloudesta rahatalouteen siirtyminen vaati maaseudullakin rahoitustilanteiden hallintaa.
Ratkaisuksi haettiin osuustoiminnallista mallia ja osuuskassoja.
Muuruvedellä perustettiin Suomen ensimmäinen osuuskassa 27.9.1903. Osuuskassa aloitti toimintansa Alatalon yhdessä huoneessa. Ensimmäisenä toimintavuonna jäseniä oli 27 ja talletuksien lukumäärä kaksi!
Osuuskassa toimi sitten kolmen eri asunnon huoneissa vuoteen 1920 saakka. Silloin se sai oman talon, joka alun perin oli Lappalaisen vanha kauppakartano.
Vuonna 1954 se muutti uuteen toimitaloon.
Kylille perustettiin osuuskassoja, jotka sitten sulautuivat Muuruveden Osuuskassaan:
- Pieksälle v 1908, toimi opettaja Frans j. Pulkkisen kotona
- Pelonniemelle v 1911, vuoteen 1925 saakka Vihtori Leskisen talossa ja 1925–1963
Kalle Röngän Kuoppamäen talossa - Murtolahteen v 1924, Sulo Pekkarisen Ylätalossa
Vuonna 1970 osuuskassat muuttuivat Osuuspankeiksi ja Muuruveden Osuuspankin konttorista tuli Koillis-Savon Osuuspankin osa.
Muuruveden Säästöpankki
Muuruveden säästöpankki perustettiin vuonna 1912.
Pankki toimi vuokratiloissa kauppias Martikaisen talossa Kurikkaniemessä.
Vuoden 1916 alusta pankki siirtyi Osuuskaupan omistamaan kiinteistöön, paikalle, jossa sitten myöhemmin toimi Kekäläisen ja Tikkasen sekä nykyinen kyläkauppa.
Vuonna 1922 pankki siirtyi laivarantaan, Osuuskaupan taloon ja palasi sieltä uudelleen perustamispaikalleen.
Vuonna 1928 oli vuorossa muutto uudelle kunnantalolle ja sitten se ennen oman talon valmistumista (1954) oli vuokralla Jenny Miettisen omistamassa huoneistossa.
Keskittyminen vaikutti myös säästöpankeissa ja Muuruveden Säästöpakki sulautui Kuopion Säästöpankkiin vuonna 1957. Kuopion Säästöpankki muuttui Aluesäästöpankki- vaiheen jälkeen Pohjois-Savon Säästöpankiksi. Pankkien raju myllerrys 1990- luvulla johti lopulta Muuruveden Säästöpankin lopettamisen 15.8.2000.
Lähde: Emäpitäjästä tehtaan varjoon; Elämää ja tapahtumia muuruvetisten matkassa; Toimittanut Anu Rissanen; MediaWallius 2001
