Iloksemme saimme taas tietää, että saamme OP Pohjois-Savon kesäduunituen, jonka avulla voimme palkata taas yhden nuoren avuksemme harjoittelemaan työelämätaitoja! Palkkaamme kesätyöntekijät joko Kuopion kaupungin kesätyösetelin tai OP:n kesäduunituen avulla. Jos olet 15-17 vuotias, mutta kesätyön aikana alle 18 vuotias, voit hakea kesätyötä Muuruvedeltä.
Kesätyö Muuruveden Kotiseutuyhdistyksessä voi tarkoittaa sekä työskentelyä Museolla että Satamakahvilassa erikseen sovittuina päivinä. Museolla työ on asiakkaiden vastaanottamista, opastusta ja kassanhoitoa. Työssä huolehditaan myös Museon ja piha-alueen siisteydestä. Satamakahvilassa työ on asiakaspalvelua, kassanhoitoa, kahvinkeittoa ja pienen kahvilan siisteydestä ja järjestyksestä huolehtimista.
Kesätyö sijoittuu ajalle 8.6. -2.8.2026 erikseen sovittuna ajankohtana. Työn kesto on kaksi viikkoa tai kymmenen työpäivää. Työpäivän pituus on enintään 6 tuntia, klo 10-16 välisenä aikana. Ensimmäiset tapahtumat ja niiden järjestely ajoittuvat jo kesäkuun alkupuolelle. Palkka kahden viikon tai kymmenen päivän jaksolta on 450 Euroa + lomakorvaus 9%. Perehdytämme kaikki työntekijät tehtäviinsä.
Olemme jo saaneet yhteydenottoja muutamilta kesätyöntekijöiksi haluavilta, mutta vielä mahtuu mukaan. Kerro itsestäsi ja lähetä hakemus alla olevasta linkistä. Kerro myös, jos tiedät jo jonkun ajanjakson, milloin et voi työskennellä. Käsittelemme kaikki hakemukset maaliskuun aikana, ja huhtikuun alussa ilmoitamme valituille kesätyöntekijöille.
Lisätietoja tehtävästä antaa Anna Koivukoski, puh. +358-50-5473788. Voit lähettää hakemuksesi myös sähköpostitse osoitteella kotiseutuyhdistys.muuruvesi(at)gmail.com.
Pellavan käsittelyn tuotantolinja Muuruveden Kotiseutumuseolla, kuva Terttu Turpeinen, 10.7.2025.
Tule katsomaan kuinka pellavakorren sisältä paljastuu hieno pellavakuitu loukuttamalla ja lipsuamalla. Jos haluat pääset itsekin kokeilemaan työvaiheita. Terttu Turpeisen asiantuntemuksella pellavan käsittelyn tuotantolinja on ajokunnossa.
Tervetuloa lauantaina 12.7.2025 Muuruveden Kotiseutumuseolle klo 11-15 elävän perinnön esittelyyn. Kaisa Karttusen viime kesänä kasvattamat pellavat ovat kuivatuksen, rohkimisen, liotuksen ja kuivatuksen jälkeen valmiina käsiteltäviksi.
Artikkeli pellavan kasvatuksesta ja käsittelystä: Pitkiä pellavia
Pellavan käsittelyssä käytettävät työkalut ja laitteet
Jotta pellavakorresta saadaan kuitu esille, ne loukutetaan pellavaloukulla ja lipsutaan pellalihdalla ja sen jälkeen vielä häkilöidään, jotta päistäreet eli korren palaset irtoavat kuitukimpusta, sormauksesta. Kun kuitukimppu on harjattu pellavaharjalla, päästään kehräämään!
Kuvassa takaa vasemmalta lähtien: pellavaloukku, pellavalihta ja häkilä. OIkealla pressun päällä pellavat ja viimeisenä oikealla rukki. Kuva Terttu Turpeinen, 10.7.2025.
Pian tulee kuluneeksi 60 vuotta kun Muuruvedellä pidettiin Maatalousnäyttely. Näyttely onnistui yli odotusten, sää suosi ja ennätysmäärä yleisöä vieraili näyttelyssä. Myös presidentti Kekkonen vieraili näyttelyssä.
Presidentti Kekkonen ja maaherra Mantere vierailivat näyttelyssä. Kuva valokuvaaja Aune Mustonen, 24.7.1965
Voit katsoa alta Mikko Huhtalan tekemän videon, jossa on otteita Muuruvesi – täälle juuremme DVD:ltä, valokuvia ja haastatteluita. Videon kesto on n. 14,02 minuuttia.
Voit tulla katsomaan videon myös museolle, jossa makasiinin yksi siilo on omistettu Maatalousnäyttelyn muisteloille. Makasiinissa nähtävänä myös presidentti Kekkosen ohjelma Ylä-Savo vs Ala-Savo pesäpallo-ottelussa, jossa Kekkonen heitti avausheiton.
Mitä muistoja sinulla on Maatalousnäyttelystä? Voit kertoa niistä alla olevalla palautelomakkeella.
Purjejärven Mertalan maille on tulossa 20 hehtaarin luonnonsuojelualue. Retken oppaana minulle ja Matti Saarelalle oli Jaakko Korhonen.
Tällä kertaa havaintoja tehtiin ja kirjattiin ylös linnuista. On menossa Suomen 4. lintuatlaksen (2022–2025) viimeinen vuosi ja siksikin laitoin ylös kaikki retkellä havaitut lajit. Ruutu, johon alue kuuluu oli jo tyydyttävästi kartoitettu, joten tämän retken anti ei siihen ilmeisesti montaa lisäpistettä tuonut.
Alueella on tehty kaksi kahden päivän maastoinventaariota 18.-19.5.2024 sekä 12.-13.10.2024. Selvityksen perusteella metsäalue on merkittävä metsäluonnon monimuotoisuuden suoja-alue. Sen luontoarvo on korkea.
Retken linnut havaitsemisjärjestyksessä – 24 lajia
Heti pihapiirissä lauloi viitakerttunen. Merkittävin havainto oli laulava pikkusieppo, jota yritin myös kuvata, mutta eipä ollut aikaakaan sitä näkyviin saada. Myös muden lintujen lintujen kuvaamiseen en peitteisessä maastossa panostanut ja havainnotkin olivat pääosin äänihavaintoja. Listan lajien lisäsi näkyi palokärjen ja ilmeisesti myös valkoselkätikan hakkuujälkiä.
viitakerttunen
kirjosieppo
talitiainen
peippo
hippiäinen
tiltaltti
laulurastas
räkättirastas
käki
rautiainen
taivaanvuohi
sepelkyyhky
peukaloinen
närhi
harmaasieppo
lehtokerttu
pajulintu
mustarastas
metsäviklo
käpytikka
pikkusieppo
sirittäjä
pajusirkku
puukiipijä
Itikoita oli havaintojen mukaan ihan tarpeeksi!
Retken kartta
Paikkatietoikkunan karttaa voit liikuttaa ja zoomata eli vaihtaa mittakaavaa. Retken reitti on merkitty sinisellä. Paluumatkan teimme alempana, lähempänä rantaa. Reitille on merkitty muutamia paikkoja, joista on pikkusiepon paikkaa lukuun ottamatta paikanmerkissä myös kuva. Vasemmasta yläkulmasta voit laittaa näyttöön/pois eri karttatasoja. Rinnevarjoste- tasolta näkyy, miten Ylä-Purjejärven pintaa on aikoinaan laskettu, jolloin sen luoteiskulma on kuroutunut lammeksi. Ortokuvasta näkyy varsin hyvin alueen eri kohtien metsien tiheys.
Historialliset ilmakuvat
Tässä kartassa saat näkyviin historiallisia ilmakuvia. Mustasta palkista voit laittaa näyttöön eri vuosien ilmakuvia ja verrata niitä vaihtoikkunassa näkyvään nykypäivän maastokarttaan alueelta. Niissä näkyy esim. alueen poikki kulkeva talousmetsän palsta, jossa on tehty hakkuu ennen vuotta 1990. Tätäkin voi zoomata eli vaihtaa mittakaavaa.
Aika ajoin keskusteluun pompsahtaa Muuruvesi -nimi, mistä nimi on saanut alkunsa? Viimeksi keskustelimme Muuruvesi-sanan kantasana Muurue’esta vuosikokouksessamme. Vanhoissa käsinpiirretyissä kartoissa järven nimi on Muurue sjö (Muurue Meri) ja kylän nimi Muurue-by. Muurue – ja mitähän se voisi tarkoittaa? Kartat piirrettiin ja nimettiin tuolloin ruotsin kielellä.
Karta öfver Niemelä skatte hemmans N:o4 ägor uti Muurue by af Nilsiä Socken och Kuopio län. Mätte åren 1839 och 1840
Vuonna 2011 edesmennyt kielitieteilijä Alpo Räisänen on kirjoittanut kattavan tutkielman savolaisista paikannimistä ”Kallavesi ja muita Savon paikannimiä” Virittäjä nimiseen kotikielen seuran aikakauslehteen N:o 1/2009.
Artikkelissaan Alpo Räisänen johtaa Muuruvesi-nimen kantasana ”Muurue”esta, joka hänen mukaansa puolestaan tulee sanasta Muurainmaa. Nimi Muurainmaa esiintyy jo alueen vanhoissa kartoissa vuodelta 1561. Muurue tulisi siis muuraimen, marjan nimestä. Näin hän kirjoittaa Muuruvesi-nimen alkuperästä:
Räisänen, A. (2009). Kallavesi ja muita Savon paikannimiä [Kallavesi and other Savo place names]. Virittäjä, 113(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/virittaja/article/view/4164
Kuva: Maileena Vaajoensuu, Suomen Maatalousmuseo Sarka
Pellava on tulevan kesän teema Kotiseutumuseollamme. Kesän näyttelyyn saimme lainaksi Suomen Maatalousmuseo Sarka’n pellavanäyttelyn Pitkiä Pellavia.
Kokeilimme pienimuotoisesti myös pellavan kasvatusta viime kesänä ja talven ajan pellavat ovat kuivuneet ja osa on ollut hankiliossa. Tarkoituksena on päästä kokeilemaan museolla ensi kesänä pellavan loukutusta ja lipsuamista. Jos sinulla on kokemusta em. työvaiheista, haluaisitko tulla mukaan?
Pellavan kasvatusta ja käsittelyä – kuvasarja
Kuitupellavan siemenpussi ja pellavan siemenet menossa kylvöön
Pellavan siemenet ovat itäneet ja pellavat kukassa Kivimäessä
Pellava kukkii ja siemenkodat ovat jo kehittyneet
Pellavat korjattuna ja kuivumassa
Pellavat kuivumassa pyykkinarulla ja ovat jo kuivuneet
Siemenkotien poistamista eli rohkimista ja pellavat hankiliossa
Edesmennyt Olga Tengvall kertoo vuonna 1974 tehdyssä haastattelussa pellavankäsittelystä aikoinaan hänen kotonaan Matikkasalmen Päivärannassa. Haastattelija Marjatta Happonen. Ääninauhat on digitoitu ja tallennettu Tampereen Yliopiston kansanperinteen laitoksen arkistossa. Ääninauhan on puhdistanut ja muuttanut Mp3 -muotoon Paavo Korhonen.
Etsimme näyttelyymme lainattavaksi mahdollisimman vanhoja käsinkudottuja pellavatekstiileitä, pyyhkeitä, liinoja, vaatteita jne.
Kaikki pellavaan ja sen käsittelyyn liittyvät yhteydenotot: Anna Koivukoski, puh. 0505473788, sähköpostitse kotiseutuyhdistys.muuruvesi(at)gmail.com tai alla olevalla yhteydenottolomakkeella.
Synnöve Vaari Helsingistä otti yhteyttä kotisivujemme palautelomakkeella ja etsii Löttökoski -nimistä paikkaa Muuruvedeltä. Näin Synnöve kirjoittaa:
Ryhdyin tutkimaan sukujuuriani joita sitten löytyikin akselilta Muuruvesi – Tuusniemi. Löysin vanhasta kirjeestä tiedon, jonka mukaan isoisäni isoisä Petter Savolainen muutti Tuusniemelle 1800-luvun lopulla ”Muuruveden Löttökoskelta”. Paikansin hänet torppaan Ryönä n:o 10 Kiiskilän torppa Akonveden maisemissa mutta Löttökoskea en löydä vanhoista eikä uusista kartoista. Olenko oikeassa että jokin loriseva puro niissä maisemissa on ehkä kansan suussa nimetty Löttökoskeksi.
Löytyisitkö sinulta tietoa missä Löttökoski on sijainnut? Voit lähettää vastauksesi alla olevalla palautelomakkeella tai lähettää sähköpostia osoitteella kotiseutuyhdistys.muuruvesi@gmail.com.
Hei sinä 15-17-vuotias nuori! Vielä ehdit hakemaan kesätyötä meiltä! Tarjoamme mielenkiintoisen kesätyön Muuruveden Kotiseutumuseon asiakaspalvelussa ja/tai Satamakahvila Murussa. Lähetä hakemuksesi , hae tehtävää ja kerro miksi juuri sinä olisit sopiva tähän kesäduuniin. Hakuaika päättyy 28.3.2025.
Palkkaamme yhden nuoren OP:n kesäduunituen avulla ja kaksi kesätyöntekijää Kuopion kaupungin Kesätyösetelin tuen avulla . Jos olet 9-luokkalainen ja olet saanut kesätyösetelin, laita hakemus tulemaan. Jos et ole saanut seteliä, voit myös hakea kesätyöseteliä erikseen, jos olet vuosina 2006-2008 syntynyt kuopiolainen. Mikäli hakijoita on yli 150, setelin saajat arvotaan. Sähköinen hakulomake 24.2.-13.3.2025: Kesätyöseteli
Kesätyö museolla on monipuolista; asiakaspalvelua, museo-opastusta, pääsymaksujen perimistä, kassanhoitoa ja siistimistä. Satamakahvilassa vuorollamme 14.-20.7.2025 keitetään kahvia ja palvellaan asiakkaita parhaamme mukaan. Kesätyöjakso koostuu 10 työpäivästä, jotka voivat sijoittua sopimuksen mukaan eri työpäiville, myös viikonlopuille. Työpäivän pituus on 6 tuntia. Museo on avoinna päivittäin (paitsi maanantaisin) klo 11-16, Satamakahvila on avoinna joka päivä klo 10-16. Kesätyöntekijän palkka 10 päivän työstä on 450 Euroa + lomakorvaus 9% , eli yhteensä 492,75 Euroa.
Toimi nopeasti ja kysy rohkeasti lisää sähköpostitse kotiseutuyhdistys.muuruvesi(at)gmail.com tai puhelimitse Anna Koivukoski, 050573788.
Lähetä kesätyöhakemuksesi alla olevalla lomakkeella:
Kuva postitalosta ennen purkua elokuussa 2024, kuva Kaija Heikkinen
Muuruveden kunnan virastotalo 1965 – 2024, Rantatie 7, 73460 Muuruvesi
Kirjoitin Koillis-Savo lehteä varten Postitalon historiikkia, Eila Puustisen kirjoittama juttu ilmestyi Koillis-Savon paperilehdessä 2.1.2025 ja digilehdessä jo aiemmin. Nyt taloa ei enää kirjaimellisesti ole, paikalla on tasoitettu niittyrinne. Talo on ehtinyt olla mukana monen ihmisen historiassa ja muistoissa. Mitä sinulle tulee mieleen Postitalosta, kerro se meille oheisella palautelomakkeella tai sähköpostitse kotiseutuyhdistys.muuruvesi(at)gmail.com.
Muuruveden Postitaloa puretaan syyskuussa 2024, kuva Kaija Heikkinen
Kiinteistö
Muuruveden kunta rakennutti Kiinteistö Oy Kassala – nimisen vuokratalon vuosina 1965-1966. Alkuperäiset piirustukset on vuodelta 1965 ja silloin rakennus on tehty liike- ja asuintaloksi. Lupakuvissa on tuolloin mainittu suunnittelutoimisto Falck & Hänninen sekä rakennuttajana Muuruveden kunta. Ville Eriksson ja Mikko Leskinen muistelivat, että Postitaloa rakensi Martti Pasasen Rakennusliike. Muistitiedon mukaan Pertti ”Pepe” Lipponen kärräsi sementtiä kottikärryillä rakennus-työmaalla.
Rakennus vaihtoi omistajaa kuntaliitosten myötä; ensin Juankoski (1971) ja sitten Kuopio (2017). Koska taloa ei kunnostettu tai kunnossapidetty säännönmukaisesti, sitä ei kannattanut enää peruskorjata. Kun vanhan huonokuntoisen rakennuksen lämmityskustannukset nousivat liian suuriksi, päätti Kuopion kaupungin Tilapalvelut purattaa talon vuonna 2024. Rakennuksen purku-urakoitsijana toimii Tapani Saari Oy.
Posti ja postikonttori
Talo tunnettiin Postitalon nimellä koska talossa oli Postikonttori Muuruveden kunnan vuokralaisena. Posti toimi aikaisemmin viereisessä vanhassa Osuuskassan talossa, joka purettiin. Postikonttorin hoitajana toimi pisimpään Kaisa Ruuskanen ja postinjakajana oli tuohon aikaan Aino Susimaa. Postikonttori toimi talossa vuoteen 1994 asti, jolloin Posti siirtyi Säästöpankin taloon ja tiloihin.
Opettajien asunnot
Talon yläkerrassa oli Muuruveden kunnan opettajien asuntoja, jonne sisäänkäynti oli talon takaa. Asuinhuoneistoissa ei ollut suihkuja, joten talon alakerrassa oli sauna ja suihkutilat. Opettajien asunnoissa asuivat mm. Tenhovaarat. Myös Muuruveden kunnan entinen kunnansihteeri Maire Rissanen asui talon toisessa päädyssä sijainneessa alakerran asuinhuoneistossa pitkään. Myös Juankosken kunnan kotisairaanhoidolla oli tukikohta entisissä asuinhuoneistoissa. Viimeiset asuinhuoneistojen vuokralaiset lähtivät talosta 2016.
Koulu, kirjasto ja puutyöluokka
Talon takapuolella alakerrassa toimi vähän aikaa kirjasto sen jälkeen, kun viereinen vanha Osuuskassan talo oli purettu. Myöhemmin tässä kylän puoleisessa päädyssä alakerrassa oli Muuruveden Kunnallisen Keskikoulun toiminta-aikana 1963-1973 luokkahuone, muistitiedon mukaan keskikoulun viides luokka kävi koulua alakerran luokkatilassa. Viime vuosikymmeninä tilassa toimi Muuruveden ala-asteen puutyöluokka.
Hyvinvointiyritykset ja kuntosali
Postin entisissä tiloissa toimi Hierontayritys Aino Haatainen 21 vuotta vuodesta 1994 alkaen. Aino Haatainen kertoi, että hänen hierontayrityksensä naapurissa toimi jossain vaiheessa, noin kahden vuoden ajan Tamfeltin viirankutomo, jossa kaksi naista kutoi käsin ohutta viiraa.
Vuodesta 2013 alkaen Aino Haataisen hierontayrityksen ja Postin entisissä tiloissa toimi aluksi Kyläyhdistyksen ja myöhemmin Jyskeen ylläpitämä kuntosali Kuntopysäkki kymmenisen vuotta elokuun 2024 loppuun asti. Kyläyhdistys sai kuntosalilaitteet lahjoituksena Sirkka Heinosen pojalta Murtolahdesta. Kuntosalilaitteita kunnostettiin ja täydennettiin vuosien varrella mm. kuntopyörällä. Kuntosalia ylläpidettiin talkootyönä ja se oli kyläläisten ahkerassa käytössä. Salilla oli keskimäärin 104 käyntikertaa kuukaudessa. Kuntosalille ei toistaiseksi ole löytynyt korvaavaa tilaa.
Riitta Heikkisen Hieronta Helahoito toimi Kuntopysäkin viereisessä huoneistossa vuosina 2016-2018.
Tiedot tallensi Anna Koivukoski Muuruveden Kotiseutuyhdistyksestä haastattelemalla lukuisia kyläläisiä, kiitokset tiedoista erityisesti Aino Haatainen ja Kaija Heikkinen. Useimmat muut haastateltavat eivät enää oikein muistaneet talon alkuaikojen historiaa ja entiset Muuruveden kunnan päättäjät ovat edesmenneitä. Historiikkia kootessa selvisi kuitenkin, että Muuruveden kunnan arkisto on siirretty Kansallisarkiston tiloihin Joensuuhun, josta olisi löytynyt tarkempaa tietoa talon historiasta. Sinne ei nyt tämän artikkelin teossa vielä ehditty tekemään tutkimusmatkaa. Tässä huomaamme, että lähihistorian ja sen tarinoiden tallennus on tärkeää.
Muuruveden Kotiseutumuseolla ovat seuraavat esinelöydöt; luettelo Makasiinin kivikausi- näyttelyssä. Alla on seloste Museoviraston arkeologisten kohteiden sivulla, jos se on siellä listoilla.
1. Kiviesine; Lappalaisten seita- jumalaksi oletettu kivipatsas Löytynyt Suur-Pieksän Kinahmin lahdesta, jossa ollut rajapyykkinä
2. Ruuhi Löytynyt Salaminsuolta, Ari Niskasen mailta Peipolasta
3. Kivikautinen nuija Löytynyt Pellosta, Muuruvesi-Akonpohja- tietä tehdessä
4A. Kivitaltta Löydetty Munamäestä, uudispellosta
4B. Kivitaltan tai kirveen katkennut osa Munamäki; Aarne Miettinen
5. Kirves tai muu työkalu Lötynyt metsäpellosta, Pieksäntaipaleesta noin 60 cm:n syvyydestä, tuhkan ja hiilen seasta
