Vepsäläisen räätälisukua Muuruvedellä 1800-1900

Vieraita Tukholmasta

Saimme elokuussa yhteydenoton Tukholmasta Sofialta. Hän halusi selvittää Muuruvedeltä kotoisin olevien esi-isiensä ja äitiensä, Vepsäläisten, sukujuuria ja saapui Muuruvedelle varta vasten tätä asiaa varten syyskuussa. Sofia halusi tietää missä hänen sukulaisensa ovat käyneet koulua ja asuneet Muuruvedellä. Antti ja Jaakko esittelivät Sofialle ja hänen veljelleen Callelle Muuruveden vanhat koulut, kirkon (kirkonrakentaja Juho Heikki Vepsäläinen), hautausmaan, museon, Kylätalon ja sataman. Vieraille esiteltiin myös muutamia taloja, joissa kyläläiset tiesivät asuneen Vepsäläisiä. Kerromme lisää Vepsäläisten taloista erillisessä artikkelissa myöhemmin.

Monet aikalaiset muistavat vielä Räätäli Yrjö Vepsäläisen, joka oli alla luetellun Andersin jälkeläisiä. Yrjö Vepsäläinen harjoitti räätälin ammattiaan Muuruvedellä pienessä punaisessa talossa, joka edelleen on olemassa nykyisen Kaartotien alussa. Yrjö Vepsäläisen sisko, Jenny Hynynen (o.s. Vepsäläinen), toimi myös räätälinä Muuruvedellä.

Tiedossamme oleva Vepsäläisten tarina alkaa 1700-luvun loppupuolella syntyneiden Anders Vepsäläisen ja hänen vaimonsa Magdalena Forsanderin jälkeläisistä. Heillä oli kuusi lasta ja yksi pojista, Frekrik Anders sai vaimonsa Anna Maria Zittingin kanssa puolestaan kuusi lasta. Heidän lapsistaan poika Adolf on tarinamme isä.

Adolf ( 1841-1911) Vepsäläisellä oli kymmenen lasta ensimmäisen vaimonsa Sofia Loviisa Tirkkosen(1859-1890) ja toisen vaimonsa Eeva Stiina (o.s. Pentikäinen) (1859-1915);

  • Anna Fredrika, född 1863, död 1872
  • Johan Henrik ”Juhu Heikki”, född 1866, död 1937
  • Gustav Adolf, född 1869, död 1952
  • Petter Leander, född 1872, död 1934
  • Fredrik Albin, född 1879, död 1954
  • Emma Auroora, född 1874, död 1944
  • Fanny Loviisa, född 1877, död 1879
  • Armas Teodor, född 1891, död 1985
  • Hilma Maria, född 1895, död 1981
  • Anna Johanna, född 1898, död 1928. Gift Walta, bodde i Ahkionlahti

Emme varsinaisesti tee sukuselvityksiä, mutta Vepsäläisen suvun kyseessä ollen tarinoilla on yleisempääkin merkitystä Muuruveden paikallishistoriassa, koska Vepsäläisen suvussa oli taitavia käsityöläisiä, räätäleitä ja kirvesmiehiä ja osa heidän tarinoistaan on tallella. Tietoa löytyi myös Muuruveden historia ja vanhat kuvat(yksityinen) FB-ryhmästä, jossa Juho Henrikin Ida-tyttären tytär Kaarina Linna kirjoittaa suvustaan. Paljon kiitoksia Kaarinalle!

Adolfin lapsista Albin (1879-1959), Armas (1891-1985) ja Hilma (1895-1981) muuttivat Tukholmaan ja toimivat siellä taitavina räätäleinä. Alla kuvakopioita Uusi Suomi lehden artikkeleista Armas ja Hilma Vepsäläisestä Tukholmassa. Kuvat Muuruveden Kotiseutumuseon kokoelmista.

Sisaruksista Johan Henrik (Juho Heikki) Vepsäläinen asui Muuruvedellä, jonne hän rakensi ainakin kaksi taloa perheelleen. Hän oli kirvesmies ja osallistui mm. Muuruveden kirkon rakentamiseen. Hanna Partasen o.s. Vepsäläinen, Juho Heikki Vepsäläisen tyttären, muistelmien mukaan hänen isänsä osallistui myös monen muun rakennuksen, kuten kunnantalon, rakentamiseen Muuruvedellä. Julkaisemme myöhemmin Hanna Partasen haastattelun vuodelta 1974, jossa hän kertoo lapsuudestaan ja isästään kirkonrakentajana.

Juho Henrikin lapsista Emma Sofia oli naimaton ja eli koko elämänsä Muuruvedellä. Hän oli harras uskovainen ja teki työuransa toisten palveluksessa piikana. Julkaisemme myöhemmin hänen muistelmansa, joissa hän kertoo lapsuudestaan ja elämästä Muuruvedellä.

Armas Vepsäläinen

Kuvakopio Uusi Suomi lehden lehtileikkeestä n. 1965

Kuvakopio Uusi Suomi lehden artikkelista n. 1965

Hilma Svensson (o.s.Vepsäläinen)

Kuvakopio Uusi Suomi lehden lehtileikkeesta n. 1965