Lehmisavua Kauniskankaalla

Kauniskankaan vanha pihapiiri ja rakennukset. Kuva Maatalousoppilaitoksen 90-v historiakirjasta. Oikealla näkyvässä talossa aloitti Muuruveden kansakoulu 1886 ja myöhemmin Maamieskoulu 1908. Takana keskellä näkyvä rakennus toimi taidemaalari Eero Järnefeltin ateljeena hänen viettäessään kesää Muuruvedellä 1891.

Minulle kaikkein läheisin (sananmukaisen maantieteellisesti) Eero Järnefeltin maalauksista on “Lehmisavu” (v 1891) , joka on tehty Kauniskankaan talon pihapiiristä.
Tunnistan maalauksesta Muurutjärven takaa tutun maisemaprofiilin. Taiteilijan omin sanoin: “Siitä (kuistilta) on näköala toiselta puolelta järvelle ja vastapäätä hauska karjapiha komeine lehmineen…” (Lindqvist ym. 2002)

Eero Järnefelt: Lehmisavu, harjoitelma, 1887; Kansallisgalleria; Public Domain
Eero Järnefelt; ”Lehmisavu”; 1891; Yksityiskokoelma; Public Domain; https://commons.wikimedia.org/wiki/File:J%C3%A4rnefelt,_Lehmisavu.jpg

En ihan pysty hahmottamaan maalauksen tarkkaa kohtaa, mutta joka tapauksessa se on tehty lähellä tätä paikkaa, mistä on alla oleva valokuva.
Karjapihan näkymä saattaisi olla tästä kohdasta luoteeseen (Karttapaikka): Alla olevassa kuvassa näkyvän, navetan oikealla puolella olevan rakennuksen pihasta tai tästä pellon kohdalta. Taustalla vasemmalla näkyy taivaanrantaa järven yli ja tilan taloja . Asuinrakennus on edelleen paikoillaan, mutta se ei ilmeisesti ollut vielä taulun tekemisen aikaan olemassa. Valokuva on otettu tiettävästi 1940- luvulla.

Maatalouskoulun navetta ja asuinrakennus; Kuva: Hagmanin perhealbumi
Eero Järnefeltin maalauksen ”Lehmisavu” oletettu tekopaikka sijoitettuna vuoden 1950 ilmakuvaan; Lähde: Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitos
Maatalouskoulun pihapiiriä 25.9.2018.; Kuva: Aarne Hagman

Lähdeteos:

  • Lindqvist ym. 2002. Taiteilijan tiellä Eero Järnefelt 1863-1937. Keuruu. Otava

Aarne Hagman

Kalapaikkoja ja -juttuja

Kalapaikkoja Nimiarkistossa

Alle on kerätty lista Muuruveden kunnan alueelta Nimiarkistoon kerättyjä “kala-apajien”, “apajien” ja “kalapaikkojen” nimiä.

Olisi mukava tietää, mitkä näistä ovat tämän artikkelin lukijoille tuttuja. Paikan yhteydessä on kartta paikan sijainnista. Kartasta voi valita eri karttatasoja, myös maastokartan. Kartassa oleva paikkamerkki ei välttämättä ole juuri kalapaikan kohdalla, vaan (kuten on ilmoitettu) sijaitsee keruukartalla kyseisen karttaruudun alueella.
Listalla olevat paikat on laitettu myös alla olevaan Paikkatiedon karttaan.

Artikkelissa on alimpana kartta ja lyhyet muistelut omista kalapaikoista lähinnä 1960-luvulla.

Kerro omista kalapaikoistasi ja -muistoistasi tätä kautta:

Yksi artikkeli aiheesta täällä jo on:

Kalapaikkoja – Linkki Nimiarkistoon

  1. Kotirannanapaja 
  2. Kala-altaanapaja 
  3. Kökkikivenapaja/Litteänkivenapaja
  4. Niitynalusapaja
  5. Puronsuunapaja
  6. Sahi

Lähde

Lähteenä on käytetty Nimiarkistoa, johon kootaan digitaalisessa muodossa Suomesta kerätyt ja arkistoidut keskeiset nimiaineistot. 
Aineistosta voi hakea nimiä määrätyn kunnan alueelta.

Nimiarkiston kalapaikat Paikkatietoikkunassa

Karttaa voit liikuttaa ja zoomata. Vasemmasta yläkulmasta voit valita näyttöön eri karttatasoja.


Omia kalapaikkoja

Aarne Hagman

Karttaa voit liikuttaa ja zoomata. Vasemmasta yläkulmasta voit valita näyttöön eri karttatasoja.

  1. Mato- ongella kuljettiin pitkin Maatalouskoulun lähirantoja. Tämä paikka tunnettiin nimellä ”Onkikallio”.
  2. Puisen laiturin päältä oli hyvä onkia.
  3. Putaanjoen rannan uittopuomeilla voi kävellä ja onkia. 1960- luvulla Putaanjoessa oli rapuja , joita pyydettiin merralla. Syöttinä oli särjen palasia.
  4. Kutevia haukia saatiin katiskalla mm. tästä matalasta Polviniityn lahdesta.
    Joen rannalla käytiin ensijäiden aikaan ”kolokkamatikassa”: yleensä kirveen hamaralla tai jollain puunuijan tapaisella yritettiin tainnuttaa ohuen jään alla matalassa vedessä uivia mateita.
  5. Pitkin jokea uisteltiin. Hyvä haukipaikka oli ”Ryssänsillan” seutu. Sen lähellä käytiin myös tuulastamassa.
  6. Pienen Kankisaaren ja Ryötin välissä oleva matalikko on jäänyt mieleen paikkana, josta sai hyvin ahvenia pohjaongella.
  7. Niittylahden pohjukan lähellä oli suolampia, joista pyysimme ruutanoita merroilla. Ne olivat hyviä syöttejä pitkäänsiimaan.
  8. K.P. Kekäläisen kauppa on tässä listassa luontevasti mukana siksi, että sieltä käytiin ostamassa onkiin tarvikkeet. Vapa tehtiin puusta itse. Kaupasta saatiin ”Hasakkiin” (kaasulamppuun) polttoainetta ja siihen myös uudet ”sukat” palaneiden tilalle tuulastusretkille.
  9. Pitkääsiimaa ja verkkoja viriteltiin mm. Jyskysaaren edustalle: kuhiakin tuli joskus.
  10. Veneretkillä oli usein mukana onkien lisäksi myös verkkoja ja pitkäsiima. Kallinlahden ja Kuoresaaren rannat olivat vakioleiripaikkoja ja yötäkin oltiin teltoissa.
  11. Matkussaaren kallioiden edustalla oli tukkinippujen koontipaikka. Niiden lomasta tarttui onkeen ahvenia ja lahnoja.

Tunnista saaria ja niemiä

Näiden interaktiivisten tehtävien avulla voit tutustua Muuruveteen.
Vastaukset löytyvät yleensä kyseisen aiheen sivuilta, artikkeleista, tehtäviin liitetystä materiaalista ja karttatehtävissä luonnollisesti kartoista.

Saaret ja niemet

Tunnista karttaan numeroidut kohteet: kirjoita nimi kartan alla olevaan tehtävään.
Zoomaa karttaa lähemmäs kohdetta.

Aarne Hagman

Tunnista vesistöjä

Näiden interaktiivisten tehtävien avulla voit tutustua Muuruveteen.
Vastaukset löytyvät yleensä kyseisen aiheen sivuilta, artikkeleista, tehtäviin liitetystä materiaalista ja karttatehtävissä luonnollisesti kartoista.

Järvet, lahdet ja salmet

Tunnista karttaan numeroidut kohteet: kirjoita nimi kartan alla olevaan tehtävään.
Zoomaa karttaa lähemmäs kohdetta.

Lammet, joet ja kosket

Tunnista karttaan numeroidut kohteet: kirjoita nimi kartan alla olevaan tehtävään.
Zoomaa karttaa lähemmäs kohdetta.

Aarne Hagman

Tehtäviä pinnanmuodoista

Lassilan mäeltä 2.10.2020; Kuva: Aarne Hagman

Näiden interaktiivisten tehtävien avulla voit tutustua Muuruveteen.
Vastaukset löytyvät yleensä kyseisen aiheen sivuilta, artikkeleista, tehtäviin liitetystä materiaalista ja karttatehtävissä luonnollisesti kartoista.

Muuruveden mäkiä

Mäki Järnefeltin taulussa

Eero Järnefelt, Heinäkuun päivä;
Public domain, via Wikimedia Commons

Mitä muodostumia kartalla?

Esimerkki kalliosta

Aarne Hagman

Tehtäviä kallioperästä

Näiden interaktiivisten tehtävien avulla voit tutustua Muuruveteen.
Vastaukset löytyvät yleensä kyseisen aiheen sivuilta, artikkeleista, tehtäviin liitetystä materiaalista ja karttatehtävissä luonnollisesti kartoista.

Aarne Hagman

Kuvia kyliltä 15.7.2023

Yhdistyksen 60- vuotisjuhlapäivänä ajelin kylillä ja otin valokuvia eri puolilta entisen Muuruveden kunnan alueelta. Kuvat ovat kuvasarjana alla ja niiden ottopaikat kartalla Paikkatietoikkunassa. Kuva näkyy myös paikkamerkissä, kun sitä klikkaa.
Karttaa voit liikuttaa ja zoomata ja valita siitä eri karttatasoja näyttöön.
Jos ollaan tarkkoja, kuva 15 ei ole entisen Muuruveden kunnan rajojen sisällä.


Muuruvesi 15.7.2023; Kuva 01; Pitkämäki; Kuopion raja
previous arrow
next arrow
 
Shadow

Aarne Hagman

Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen historiikki by Mikko Huhtala

Alla olevasta Youtube-videosta voit tutustua 60-vuotiaan Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen historiaan Mikko Huhtalan ansiokkaassa historiikissa. Video esitettiin ensimmäisen kerran 15.7.2023 Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlissa Kylätalolla. Nyt pääset katsomaan historiikin vaikka et päässytkään juhliin.

Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlat 15.7.2023 Museolla ja Kylätalolla

Kiitos kaikille eiliseen Kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlaan osallistuneille! Juhliin osallistui vajaat 100 juhlavierasta! Kiitos kaikille juhlajärjestelyihin osallistuneille! Jari Korhosen loihtima Putaan lohikeitto ja mansikkakakku -kahvit maistuivat kaikille! Se oli Taste Savo PBG Korhosen tapaan. Kiitos Jyskeelle juhlatilasta Kylätalolla!

Saimme kuulla huikeita musiikkiesityksiä oopperalaulajatar Sanna Matinniemeltä ja häntä säestäneeltä pianisti Emmi Kärnältä. Mikko Huhtala oli tehnyt valtavan työn kootessaan Kotiseutuyhdistyksen historiikin ja tietokirjailija Markku Niskanen valotti Muuruveden historiaa itsenäistymisen jälkeen.

Lämpimät kiitokset myös meitä muistaneille yhteisöille ja yksityishenkilöille, otimme huomionosoitukset ja onnittelut kiitollisina vastaan.

Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa 15.7.2023. Kuva Helena Liukkunen

Kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhla

Kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhla

Mikko Huhtalan tekemä historiikki Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisesta taipaleesta.

Kiitos kaikille 15.7.2023 Kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlaan osallistuneille! Juhliin osallistui vajaat 100 juhlavierasta! Kiitos kaikille juhlajärjestelyihin osallistuneille! Jari Korhosen loihtima Putaan lohikeitto ja mansikkakakku -kahvit maistuivat kaikille! Se oli Taste Savo PBG Korhosen tapaan. Kiitos Jyskeelle juhlatilasta Kylätalolla!

Saimme kuulla huikeita musiikkiesityksiä oopperalaulajatar Sanna Matinniemeltä ja häntä säestäneeltä pianisti Emmi Kärnältä. Mikko Huhtala oli tehnyt valtavan työn kootessaan Kotiseutuyhdistyksen historiikin ja tietokirjailija Markku Niskanen valotti Muuruveden historiaa itsenäistymisen jälkeen.

Lämpimät kiitokset myös meitä muistaneille yhteisöille ja yksityishenkilöille, otimme huomionosoitukset ja onnittelut kiitollisina vastaan.

Muuruveden Kotiseutuyhdistyksen 60-v juhlassa Kylätalolla 15.7.2023. Kuva Helena Liukkunen.