Myllymökin paikan pohdintaa

Artikkelissa mainitut paikat kartalla

Kartta on upotettu Paikkatietoikkunasta.
Voit zoomata ja liikuttaa sitä.
Vasemmasta yläkulmasta voit valita karttatasot.

Tämän artikkelin lähtökohtana on ”Muuruveden historia ja vanhat kuvat” Facebook- ryhmässä esitetty kysymys ”Myllymökin” sijainnista. Kysyjä tiesi, että hänen isovanhempansa asuivat siinä ja kirkonkirjojen mukaan heidän kuolinpaikkansa oli ”Västinniemi 8”. Sukunimeltään samanlaiset on mainittu Muuruveden maatalousoppilaitoksen palvelijoina. Koulu perustettiin Kauniskaan tilalle vuonna 1908.
Koulun lähellä virtaa Putaanjoki (Putaanvirta) ja sen yhteydessä on kartalla ”Myllymökinlahti”. Nämä asiat yhdistettynä tuli pohdittavaksi, onko Putaanjoen varrella joskus ollut mylly ja sen luona kyseinen mökki.

Dokumentissa ”Juankoski; Muuruveden yleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2015” ei ole myllystä eikä mökistä mainintaa. Sieltä löytyy kartta vuodelta 1777-1778. Siihen on merkitty joen kapeimmalle kohdalle teksti, jossa näyttää lukevan ”Putankoski”. Nykyinen jokiuoma on siltä kohti selvästi perattu ja sen länsipuolella on kivikkoa, joka näyttää veden hiomalta. Karttaa katsoen vaikuttaa siltä, että joen uoma on jossain vaiheessa kulkenut lännenpänä. Näiden perusteella voisi päätellä, että joessa on aikaisemmin ollut koski. Mutta onko siinä ollut mylly ja kyseinen mökki, jää arvailujen varaan.
Putaanjoen suun seudulla, joen eteläpuolelle kyseisen dukumentin karttaan on merkitty torpan paikka. Se ei ajoituksen ja sijainnin puolesta oikein sovi ”Myllymökiksi”.

Ryhmässä keskustelu sitten laajeni muihin mahdollisiin myllyihin ja torppiin.
Kirkonkylän puolella on dokumentin karttaan merkitty talonpaikka/torppa, jonka sijainti on selvitetty maastosta löytyneiden rakenteiden perusteella. Sen ikää ei tiedetä.

Asiaa edelleen pohdittaessa, kävi ilmi, että Pieksällä on varmasti ollut mylly ja myllyn luona mökki. Tästä ovat todisteena erään ryhmän jäsenen muistot sekä myllystä, että tien toisella puolella olleesta ”Myllyn Marin mökistä”.

Etsin ”Nimiarkistosta”, onko sellainen siellä mainittu, mutta en löytänyt.
”Hagmanin Marin mökki” kyllä siellä on, mutta enpä sen historiaa ja asukkaita tunne – Pitäisikö ottaa selvää?

Kyseisessä keskustelussa mainittiin myös Västinniemessä ollut mylly. Se oli Navasjoessa.
Pieksän, Pieksänkosken ja Navasjoen myllystä on selostus kirjassa ”Emäpitäjästä tehtaan varjoon; Elämää ja tapahtumia Muuruvetisten matkassa; Media Wallius 2001”.
Kirjassa on mainittu myös Murtolahden Tihvonjoessa ollut mylly ja pärehöylä.

Täydennän artikkelia ja karttaa, kun saan lisätietoja asioista

Aarne Hagman



Putaansaaren ympäri ja muisteluita

Tässä artikkelissa on soutuveneretki Putaansaren ympäri vuonna 2009 ja muisteluita lapsuudesta ja nuoruudesta matkan varrelle sattuneista paikoista.

Putaansaari 26.6.2009; Putaanjoen suisto

Retki tehtiin 26.6.2009 hienossa, tyynessä kesäsäässä.

Alla on upotettuna retken kartta: siitä kannattaa oikeassa alakulmassa olevasta vaikosta valita satelliittinäkymä.
Punaisen pisteen kohdalla on kuva kyseiseltä paikalta.
Voit avata retken AllTrails- sovelluksessa.
Kuvat on laitettu erikseen myös kartan alla olevaan diaesitykseen.

Retken kuvat


Muisteluita matkan varrelta

Tähän, artikkelin päivitettyyn osioon olen valinnut kuvia matkan varrelta. Kuvan yhteydessä kerron muistoja kyseiseltä paikalta lapsuus- ja nuoruusajoilta 1950–1960- luvuilta.

Putaanjoki; silta; 26.6.2009

Putaanjoki oli tärkeä uittoreitti. Tässäkin oli silloin rannalla puomit. Niiltä oli hyvä onkia. Myös rapuja tästä pyydettiin.

Putaanjoki; Polviniitty; 26.6.2009

Polviniityn rannassa, näillä main näin kerran vesipääskyn (luontoportti), enkä ole sitä kahlaajaa sen jälkeen nähnytkään.
Yhtenä keväänä tai alkukesällä vesi nousi Puutaanjoessa niin korkealle, että soutelimme veneellä notkelmaa pitkin peltotielle saakka. Tarkkaa vuotta en toki muistanut, mutta asiahan selvisi, kun otin yhteyttä oikeaan tahoon. Kysyin asiaa ELY- keskukselta ja sieltä löytyi vesistötilastoja 1960- luvulta. Karjalankosken virtaama oli huomattavan suuri kesällä 1967 ja silloin myös Kallaveden pinta oli korkealla. Näistä päätellen tuo tulva oli siis tuonna vuonna.

Putaanjoki; Myllymökinlahden suulla; 26.6.2009

Täällä, noiden mäntyjen takana oli lehmihaka, siis osittainen luonnonlaidun. Sellainenhan oli hyvä mansikkapaikka.

”Ryssän sillan” seutu; Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitos

Sillan rakenteita eli niiksi tulkittavia kiviä näkyi tässä kohti rannalla. Tuohon aikaan ei ollut meillä vielä tietoa siitä, mistä tuo nimitys tuli ja mihin aikaan se ja lähellä rantaa näkyvät linnoittamiseen viittaavat juoksuhaudoilta näyttävät kaivannot sijoittuvat. Tämä selviää myöhemmin julkaistavassa artikkelissa Putaansaaren historiasta.
Tämä kohta jokea oli hyvä uistelu- ja tuulastuspaikka.

Petäjäniemen kärki; näkymä Akonvedelle 26.6.2009

On mielenkiintoista näin jälkeen päinkin havaita, miten ”retkeilyreviiri” oli varsin jyrkkärajainen. Niinpä emme koskaan tehneet veneretkiä Akonvedelle: tästä olisi voinut jatkaa Karjalankoskelle saakka. Toiseen suuntaan vesistöreittiä vakiokohteita olivat Karhonveden rannat ja saaret Karhonniemeen asti.
En minä koskaan Petäjäniemessäkään käynyt.

Muurutvirta 26.6.2009; Sillan pohjoispuoli

Muisteluosioon ”hullutuksia” kuuluu ilman muuta sillan kaari. En koskaan mennyt sitä kautta kylän puolelle virtaa, mutta ylös kaarta pitkin kyllä kiipesin. Ylösmeno ei ollut kovinkaan vaarallista, mutta entäs jos alas tullessa olisi lenkkitossu livennyt!
Putaansaari kuului ns. reviiriin. Olin aikoinaan töissä sen Maatalouskoululle vuokratuilla pelloilla salaojitusporukan mukana ja heinätöissäkin.
Muurutvirran kirkonkylän puolella en esim. linturetkillä käynyt ikinä.

Muurutvirta 26.6.2009; Lossin seutu

Tästä siis mentiin lossin kautta kylälle ja kouluun ennen sillan valmistumista v 1960.


Aarne Hagman

Putaansaari historiallisessa ilmakuvassa ja muitakin kuvia.

Putaansaari: Kunnalliskodin seutua ilmakuvassa v 1950; copyright Maanmittauslaitos: Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston Nimeä CC 4.0 -lisenssi

Karttanäkymä


Kuvia

Putaansalmen siltatyö;1933; Tiehallinto kuvat; Finnafi; Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0)
previous arrow
next arrow
 
Shadow

Kylän keskusta

Kylän rakennukset ja toiminnot

Vuosisadan vaihteen jälkeen 1900-luvun alussa Muuruveden kylä alkoi rakentua pikkuhiljaa sataman, myllyn ja meijerin sekä kirkon väliselle alueelle. Kauppiaat rakensivat satamaan tarvitsemansa varastomakasiinit. Nykyään kesäaikana auki oleva Satamakahvila Muru toimii entisessä makasiinissa. Muuruvedelle muuttanut rakennusmestari K.A. Honkavaara (aiemmin Hall) suunnitteli useita kylän merkkirakennuksia, kuten pappilan, toisen koulun, vanhainkodin ja Nuorisoseuran talon, joka nykyään tunnetaan Kylätalona. Palveluita kylässä löytyi kauppojen ja kestikievareiden lisäksi räätälistä suutariin ja Nuorisoseurantalolla järjestettiin tansseja. Kylän vanhin asuinrakennus on perimätiedon mukaan Alatalon tupa, jonka kattohirteen on kaiverrettu vuosiluku 1842 ja joka on muutettu savupirtistä uloslämpiäväksi 1860. Nykyään Kaartotien päässä Alatalon pihapiirissä toimii Topin Maatilamyymälä.

Tältä näytti kylän keskusta 1960-80 -luvuilla:

Näkymä kaupalta 1980-luvulla, edessä oikealla Jussin kulman kauppa, takana Apteekin talo ja sen matalammassa osassa Säästöpankki ja Muuruska-baari. Kuva Jukka Nykänen
Kylän keskusta n. 1980, kuvaaja Jukka Nykänen
Tämän kuvan alt-attribuutti on tyhjä; Tiedoston nimi on Ilmakuva-Jukka-Nykanen-n.1970.jpg
Ilmakuva kylästä n. 1970, Osuuskaupan takana näkyy punainen puhelinkeskuksen talo. Valokuva Jukka Nykänen
Kekäläisen/Tikkasen kauppa 1980 ennnen purkamista, kuva Erkki Luukkonen
Näkymä Säästöpankin/Apteekin talon pihasta Kekäläisen kaupalle päin. Kuvassa näkyvät myös vielä Kekäläisen varastot. kuvaaja Helvi Korhonen, Kotiseutumuseon kokoelmat
Uusi kauppaTerhon tori jo takana ja vanhan kaupan purku
Uusi kauppa Terhon tori jo takana ja vanhaa kauppaa puretaan, kuvaaja tuntematon, kotiseutumuseon kokoelmat
Säsätöpankin talo, kuvaaja tuntematon, Kotiseutumuseon kokoelmat
Apteekin talo talvella, kuvaaja tuntematon, Kotiseutumuseon kokoelmat

Vanhojen koulujen vaiheita

Vanhin koulurakennus, (alla olevassa kuvassa vaalea rakennus) rakennettiin talkoilla ja se valmistui 20.9.1889 ja aloitti yläkansakouluna 7.10.1889. Kun oppilasmäärät kasvoivat rakennettiin rakennusmestari K.A. Honkavaaran suunnittelema toinen koulurakennus, joka valmistui 1909 ja alakansakoulu aloitti toimintansa vuonna 1922.

Sen jälkeen kun nykyinen koulurakennus Oppipolun päässä valmistui 1954, vanhimmassa koulurakennuksessa toimivat Muuruveden kunnan vuokralaisina mm. seuraavat yritykset ja yhteisöt:

  • Savon Voima 1957-1962
  • Helvi Korhosen Kukkakauppa 1956-1962
  • Muuruveden kunnallinen keskikoulu 1963-1973
  • Juankosken kunnan kansalaisopiston työtila, mm. veneen rakennuskurssi
  • Kyläkirjasto ja Kyläyhdistyksen toimintatupa; kankaan ja mattojen kudontaa
  • Taiteilijaseuran työtila

Nykyään molemmat vanhat koulurakennukset ovat yksityisomistuksessa.

Vanhat koulut, edessä näkyy Kallan kaupan hevospuomi. Kuvaaja tuntematon, Kotiseutumuseon kokoelmat
Osuuskuntien talon harjannostajaiset 19.9.1953
Osuuskaupan ja Osuuskassan talo, kuvakaappaus Ylen elävä arkisto
Muuruveden osuuskaupan henkilökunta 1965/1966.
edessä: johtaja Reino Pakarinen, myymälänhoitaja Valtteri Turunen ja ruokaosaston hoitaja Anja Kortevaara.
rivi 1: Sirkka Toivanen, Kaija Miettinen, Marjatta Bruun, Terttu Eriksson, Reino Launonen ja Risto Toivanen
rivi 2: Sylvi Turunen, Gunnar Roininen (keskusvarasto), Leena Rissanen (konttori), Elsa Hyvärinen, Irmeli Väänänen, Rauni Korhonen ja Urho Puustinen
rivi 3: Jussi Leskinen (kuljetus) ja Lassi Ahonen (myymäläauto)
Kuvan on alunperin julkaissut Tuula Jokinen Facebookin ryhmässä ”Muuruveden historia ja vanhat kuvat”.

Kuvan lähde ja kuvaaja ei ole tiedossa
Henkilöt on kuvaan kirjannut Väinö Hämäläinen
Koululaiset pyörineen Osuuskapan edessä, kuvaaja tuntematon, Kotiseutumuseon kokoelmat

Karttapaikan käytöstä

Maanmittauslaitoksen Karttapaikka on erittäin käyttökelpoinen työkalu esim. silloin, kun haluaa etsiä ja jakaa jonkin paikan sijainnin.
Tässä on opastusta siihen:

Kuva 1
Kuva 2
Kuva 3
Kuva 4
Kuva 5
Kuva 6

Historialliset ilmakuvat – Tietoa ja opastusta

Muuruveden keskustaa ilmakuvassa v 1950; copyright Maanmittauslaitos: Paikkatietoikkuna; Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston Nimeä CC 4.0 -lisenssi

Maanmittauslaitos julkaisi historiallisten ilmakuvien arkiston kansalaisten, yritysten ja organisaatioiden käyttöön 1.6.2021.


Ilmakuvat ovat katsottavissa Paikkatietoikkunassa.

Tietoja ja opastusta käyttöön

Näiden ohjeiden avulla pääset katselemaan myös Muuruveden paikkoja ennen ja nyt.


Tässä on esimerkkinä ilmakuva kylän keskustasta vuodelta 1950.
Alla on linkki vaihtokuvaan, jonka saat päälle vasemmassa palkissa alhaalla olevista työkaluista: ”Vertaa ylintä karttatasoa alempiin karttatasoihin”.

Historialliset ilmakuvat; Ilmakuvien valinta ja vertailu; Maanmittauslaitos; Paikkatietoikkuna

Karttanäkymän jakaminen, tulostaminen ja muuttaminen kuvaksi

Historialliset ilmakuvat; Karttanäkymän jakaminen ; Maanmittauslaitos; Paikkatietoikkuna
Historialliset ilmakuvat; Karttanäkymän jakaminen; Maanmittauslaitos; Paikkatietoikkuna
Karttatasojen lisääminen; Maanmittauslaitos; Paikkatietoikkuna

Voit ehdottaa tai toivoa, mistä paikasta tai alueesta haluaisit kotisivuille vanhoja ilmakuvia laitettavan. Ehdotuksesi voit lähettää palautelomakkeen kautta.
Jos olet tutkinut vanhoja ilmakuvia sinulle tutuilta paikoilta tai seudulta itse ja haluat kertoa havainnoistasi, tee sekin palautelomakkeen kautta. Ilmoita samalla, voiko niitä laittaa tälle sivulle.

Aarne Hagman

Kyläläiset terveystarkastuksessa 1963

Kesän lintumuistoja

Luonto valmistautuu talveen ja tyyni vedenpinta odottaa ensimmäisiä kunnon pakkasia jäätyäkseen. On aika muistella mennyttä kesää ja sen siivekkäitä kesävieraitamme.

Marraskuun päivä Karhonvedellä, 9.11.2022, kuva Anna Koivukoski

Tässä artikkelissa voit tutustua Harmaahaikaraan, joka viime kesänä pesi Karhonselän etelärannalla Matikkasalmessa.

Harmaahaikara

Muutamana viime kesänä Karhonveden rantamille ovat kotiutuneet harmaahaikarat. Harmaahaikara on arka lintu, jota on paikallaan vaikea saada kuvaan. Muistikuvien varaan jää rantakiven päällä tai rantavedessä kaula suoraksi ojennettuna seisova harmaahaikara kalansaalista väijyen. Välillä haikara saattaa lennähtää rantapuun oksalle. Harmaahaikaran kaula on lennossa taaksepäin vedetty. Oheisessa Jukka Juutilaisen ottamassa kuvasarjassa voit seurata harmaahaikaran lentoa Matikkasalmessa elokuun loppupuolella. Slide-esityksen lentokuvista on tehnyt Aarne Hagman.

Harmaahaikaran lento

Harmaahaikara lennossa
Shadow

Tunnistatko kuvan rintaneulan?

Rintaneula, kuvaaja Reetta Heikkinen

Onko sinulla mahdollisesti tietoa kuvan rintaneulasta? Rintaneula on Reetta Heikkisen vuonna 1926 syntyneen isotädin rintaneula. Hän opiskeli Muuruveden Kotitalouskoulussa kotitalousteknikoksi.

Lähetä mahdolliset kommenttisi oheisella yhteydenottolomakkeella tai soita Annalle 050-5473788. Jospa yhdessä saisimme selville mikä rintaneula on kyseessä.



    Muuruveden sataman esittely

    Pohjois-Savon Kotiseutuyhdistysten Liitto ry teetätti tämän vuoden Vesi-teeman mukaisesti esittelyvideon myös Muuruveden satamasta. Olemme kiitollisia tuesta!

    Museon vaihtuvan näyttelyn tilassa suppea valokuvakatsaus Muuruveden vesiliikenteen historiaan. Museo on avoinna kesän säännönmukaisen aukiolon jälkeen sopimuksen mukaan, soita siis 050-547 37 88 Anna.