Category: vesiliikenne

Ylen Elävästä arkistosta; 9,3% vettä

Oheinen Ylen Elävän Arkiston filmi nimeltään 9,3% vettä vuodelta 1963 kertoo puutavaran uitosta Syvärin latvavesiltä Lastukosken, Juankosken ja Karjalankosken kautta Muuruvedelle ja siitä edelleen Kallaveden, Kuopion, Leppävirran, Varkauden ja lukuisten kanavien kautta Saimaalle. Videolla näkyy välähdyksiä Muurutvirran sillasta heti sen valmistuttua 60-luvun alussa ja Muurutvirran lossista vesireitin varrelta ja paljon muitakin tuttuja paikkoja. Filmistä selviää …

Jatka lukemista

Muuruveden sataman esittely

Museon vaihtuvan näyttelyn tilassa suppea valokuvakatsaus Muuruveden vesiliikenteen historiaan. Museo on avoinna kesän säännönmukaisen aukiolon jälkeen sopimuksen mukaan, soita siis 050-547 37 88 Anna.

Laivamatka Kuopiosta Muuruvedelle

Olin mukana tällä perinteiselle matkalla 5.7.2015. Muuruveden satamasta menimme Kivennavalle bussilla. Maittavan aterian jälkeen palasimme bussilla takaisin Kuopioon. Tässä on laivamatka AllTrailissa, mistä näet reitin ja sillä ko. paikalta ottamani kuvat. Kuvan saat näkyviin kilkkaamalla sen punaista paikanmerkkiä. Voit avata esityksen omaan ikkunaansa ja suurentaa/pienentää näkymää.Matkan kaikki kuvat ovat koosteena diaesityksenä teksin alla.Reittinäkymäksi voit valita mm satelliittikuvan. …

Jatka lukemista

Uiton hinaajat

“Virta vie ja otvat ohjaa” Lauttausyhdistysten harvojen höyryhinaajien pääsääntöinen tehtävä irtouittotoiminnan aikana oli puutavaralauttojen siirto selkävesien yli. Puut uivat pankapuomien ympäröiminä hinurin vedossa.Missä taas kohdattiin virtaavaa vettä -siellä pankapuomit aukaistiin ja puut laskettiin virranvietäviksi. Virtapaikat oli otvitettu ohjauspuomein, “pölkyn juoksu” saatiin siten pysymäänhalutussa linjassa. Akonveden jälkeen pölkyt laskettiin Putaanvirran vietäväksi minkä alapuolellane taas kerättiin rinkilautaksi. …

Jatka lukemista

Saimaan kanava

Saimaankanavan avaaminen 1856 oli merkittävä vuosi koko Itä-Suomen kehitykselle. Suora yhteys merelle näkyi myös Kuopion seudun liiketoimien vilkastumisena aina 1860-luvulta lähtien. Tervahöyry eli höyrylotja Saimaan laivanrakentajat kehittivät tervahöyryn 1870-1890 luvuilla. Saimaan kanavan sulkukammioiden koko määräsi tervahöyryn mitat 31×7×2.4. Täysikantoinen höyrylotja kuljetti 80-100 standardia sahatavaraa tai 600-700 pinokuutiometriä halkoja. Höyrylotjan höyrykoneen teho oli yleensä alle 100 …

Jatka lukemista

Tuovisen laivasto

Artikkelin alkuperäinen julkaisu:Valokuvanäyttely; Vesiliikennettä Muuruveden reitilläMuuruveden Kotiseutuyhdistys ry, työryhmä; Pentti Rissanen, Jaakko Korhonen, NiiloLintunen, Mirja Lintunen, Jukka Nykänen, Elsa PonsTämän osan kirjoittaja: Elsa Pons

Muuruveden vesiliikenteestä

Merkittävämpi laivaliikenne Muuruveden vesillä kesti jokseenkin tarkalleen sata vuotta. Tästä ajasta matkustajaliikenteen osuus oli yhdeksän vuosikymmentä, vuodesta 1856 vuoteen 1957.Aivan kokonaan liikenne ei Muuruveden vesillä ole vieläkään loppunut, joskin matkustaja-aluksen tai puutavarahinaajan näkeminen alkaa olla sattuman kauppaa.Puurakenteisia höyryveneitä rakennettiin näillä seuduin useassakin paikassa Nilsiän Kirkkorannan ja Kuopion Varvisaaren välillä. Siirryttäessä rautarunkoisiin aluksiin, merkittäväksi laivanrakennuspaikaksi tuli …

Jatka lukemista